Tuli sellainen olo, että haluaisin kirjoittaa jotain. Mulla ei hetkeen ole ollut mitään sanottavaa, tai tavallaan on ollut paljonkin, mutta asiat ovat olleet sitä sorttia, etten niitä ole blogissa halunnut lähteä käsittelemään. Sanotaan vaikka niin, että tällä hetkellä elämäni elämänvaihe ei ole sieltä helpoimmasta päästä.
Oon stresssanu viime aikoina tosi monista jutuista. Stressasin koulun aloittamisesta, siitä miten elämä lähtee uudella paikkakunnalla sujumaan, saanko kavereita ja tutustunko ihmisiin ja onko koulu sellainen kuin kuvittelin, onko musta liikaa vaivaa kun nukun serkun olohuoneessa ja minkä verran saan omaa rauhaa ja yksityisyyttä, mitä kaikkia papereita pitää täyttää ja niin edelleen. Moni asia on valvottanut ja stressannut, vaikka en sitä ehkä suoranaisesti ole kellekkään myöntänyt. Tällä hetkellä stressin helpottamisen huomaa siinä, että päälle on tulossa kunnon syysflunssa ja siksi tässä välissä tekstiä toivoisinkin, että sinä joka tätä luet, voisit muistaa mua rukouksin, koska nyt on tosi huono ajankohta saada flunssa!
Stressaamisen lisäksi olen yrittänyt rukoilla. Mun uskonelämä on ollut jokseenkin köyhää viime aikoina. Oon yrittäny rukoilla ja lukee Raamattua ja käydä eri seurakunnan jutuissa. Yrittäny päästä sinne Isän kasvojen eteen. Silti tuntuu, että oon tällä hetkellä tosi kaukana Jumalasta, ja nyt enemmän kuin koskaan kaipaisin sitä, että mulla olis läheinen suhde Isään ja kanava auki sinnepäin, sillä tuntuu, että niin moneen asiaan on joutunut pettymään.
Jonkun verran oon silti koittanut rukoilla ja huomaan nyt saaneeni kaksi sairaan hienoa rukousvastausta. Oon niin onnellinen, että Jumala hoiti nää jutut omalla tavallaan ja aikataulullaan, koska se mitä sain Jumalalta oli paljon parempaa kuin mitä olisin koskaan edes voinut unelmoida. Nämä kaksi rukousvastausta ovat seuraavat. Stressasin kovasti koulun alusta ja erityisesti uusista ihmisistä. Mut on aina ennen jätetty ulkopuolelle, enkä ole oikein tutustunut kehenkään tai päässyt niin sanotusti porukoihin. Tällä hetkellä koen kuitenkin, että mua on siunattu valtavan ihanalla luokalla. Ihmiset haluaa jutella mun kanssa, niitä kiinnostaa mitä mulle kuuluu, eikä mua ole jätetty ulkopuolelle. Se on jotain ihan sanoinkuvaamattoman upeaa, mitä en ole aiemmin kokenut ja olen siitä syvästi kiitollinen Isälle! Toinen rukousvastaus on asuntoasia. Kun kesällä sain tietää saaneeni opiskelupaikan pistin heti asuntohakemukset menemään, koska tiesin, että vuokra-asunto olisi vaikeaa saada, vaikka tyytyisi kuinka pieneen ja kuinka vähään. Syksy alkoikin niin, että punkkasin serkkuni olohuoneessa matkasängyllä ( ja punkkaan kyllä edelleenkin). Se stressasi mua suunnattomasti, koska tuntuu, että oon vaivana ja oma yksityisyys ja rauha on aika minimissä, koska ei ole omaa huonetta. Loppuviikosta asiat kuitenkin järjestyivät ja yksiasia johti toiseen ja nyt piakkoin minullakin saattaa olla asunto (hyvin varmasti onkin,mutta iloitsen 100 % vasta sitten kun nimeni on vuokrasopimuksessa). Se on täydellinen ja vieläpä omalla opiskelupaikkakunnallanikin. Ja se on parempi kuin ikinä olisin uskaltanut toivoa tai unelmoida ! :)
Haluan ehkä siis sanoa, että vaikka teidän Jumala suhde olisi missä kunnossa, ja teistä tuntuis miltä, niin avatkaa silti Raamattu edes hetkeksi ja rukoilkaa. Jumala oikeesti tahtoo lohduttaa ja vetää teitä lähemmäksi Sanallaan ja Hän oikeasti kuulee ne rukoukset. Ja vaikka välillä tuntuis, että mitään ei tapahdu ja tuntuu kurjalta kun ei saanutkaan sitä mitä halusi, niin voi sitä tunnetta kun Jumala antaakin jotain paljon parempaa, jotain sellaista, mistä et ikinä olisi edes osannut tai uskaltanut haaveilla. Jumala oikeasti vastaa jokaiseen rukoukseen, ajallaan ja tavallaan ja haluaa lapsilleen vain parasta. Ja vastoinkäymisten kohdalla, kannattaa pysähtyä pohtimaan sitä, että ehkä niilläkin on joku opetus tai tarkoitus ja muistaa, ehkä kliseeltä ja kuluneelta kuulostava lause , joka sanoo, että Jumala ei anna meille enempää kuin me jaksetaan kantaa. Ja tapahtuipa mitä tahansa Jumala on meidän kanssa ja pitää meistä huolen.
"Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekkin päivälle riittävät sen omat murheet."
-Matt.6:33-34
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti