Heikkona hetkenä saan kanssasi vaeltaa

Jumalan lupauksia meille jokaiselle..

"Murheiset saavat pelastuksen riemun." Job.5:11

"Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta." Job.11:18

"Herra on lähellä niitä joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli." Ps.34:19

"Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa" Valitusvirret.3:23

"Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa." Fil.4:13

"Jumala ei ole ihminen: hän ei valehtele, hän ei muuta mieltään. Hänkö ei tekisi, mitä sanoo ? Hänkö ei pitäisi, mitä lupaa ? " 4.Moos.23:19

Jos vain tulet kotiin, tielle Hän sua juoksee vastaan.

Kuka mä oon
mistä mä tuun
minne mä meen?
Ja vaikka mä tiedänki tien ja minne se vie,
niin silti en tiedä mitä mä täällä teen.

Sut mä tunnen tai ainakin luulen niin.
Ja vaikka mä kuulen kun huudat mun perään,
niin juoksen silti itteni eksyksiin.
Kyllä mä hymyilen ja nauran.
Mut se mitä ne ei nää,
et jo liian kauan mun ainoot ystävät on ollu nää neljä seinää.

Edessä tyhjää, ympäröi loputon avaruus
et oo jättäny meistä yhtään, haluut et kotiin takas tuun.

Vaikka kylmä tuuli puhaltaa ja pimeys peittää maan, väsymättä Isä etsii kadonnutta lastaan.
Silmät täynnä kyyneleitä kutsuu luokseen palaamaan.
Jos vain tulet kotiin, tielle Hän sua juoksee vastaan.

Keskellä ihmisvilinää
tyhjä katse ei oo kiinnittyny mihinkään.
Kukaan ei sua nää. Miten pystyis näyttäytymään?
Oot tehny ratkasun uskosta, mut hylänny sen
kun se ei muka sua nosta?
Etit ja haluat löytää todellista rakkautta. Niin lähellä vastausta.

Kiertäny paljon,
mut sä oot tullu takas.
Kaikkine vikoine
synteines
oot yhä rakas.
Hän etsii sut,
löytää sut ja
luokses pysähtyy!
Jeesus välittää
Hän tuntee sut ja hyväksyy!
Ymmärtää sua täysin,
tietää miltä tuntuu olla hylätty.

Hän juoksee vastaan, vaikka pimeys peittää maan.
Hän juoksee vastaan, vaikka tuuli puhaltaa.
Jos kutsuun vastaat; läpi synkimmän yön Hän juoksee vastaan.


Tänään mua puhuttelee GodFm - Kadonnut. Toivottavasti teitäkin :)

Tää maailma on mennyt sijoiltaan

Ikäviä asioita taphtuu kaikille ja niitä on jokaisen elämässä. Jos ei nyt niin joskus tulevaisuudessa. Se vaan on karu fakta. Vastoinkäymiset ja suru kuuluu elämään yhtälailla niinkuin ilo ja onnistumiset. Se miten niihin suhtautuu on erilaista. Mielenkiintosin ajatus minkä oon kuullu tästä oli yhdessä opetuksessa tällänen lausahdus: " Jokaisen ihmisen jumala on se johon hän hädän hetkellä turvaa." Musta toi on hyvin sanottu ja se haasto mut syksyllä ja haastaa välillä edelleen pohtiin sitä mistä mä haen sitä turvaa ja ammennan sitä toivoa siitä että joskus asiat tulee oleen toisin eikä aina vaan nurinpäin. Se että saan tietää että Jumala on mun kanssa joka hetki ja näkee kaiken ja tietää kaiken on antanut sellasta pientä rauhaa ja turvallisuuden tunnetta kun oon tienny että vaikka kuinka yksinäiseltä tuntuu niin Jumala on silti tässä ja Jumalaa kiinnostaa vaikka ketään muuta ei kiinnostais.

Musta on myös tärkeää se miten yhteisö ja ihmiset joiden keskellä toimii kun toisella on paha mieli tai vastoinkäymisiä. Eihän tietenkään kannata glamorisoida pahaa oloa ja tehdä siitä jotain sellaista jolla saa huomiota. Mutta mietitäänkö me useinkaan mitä me sanotaan. Jumala sanoo Raamatussa näin


"15. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa." Room. 12:15

Jumala siis haluaa että me ollaan toistemme kanssa. Iloitaan yhdessä siitä että jollain toisella ihmisellä menee hyvin ja hän on onnellinen, mutta muistetaan myös olla tukena ja kuuntelijoina niille joilla ei mene ja joiden mielenmaisema on synkempi. Liian usein oon taas viime aikoina kohdannut siihen kuinka sitä että toisella on paha olo vähätellään. Erityisen loukkaavaa on mielestäni sanoa ihmiselle jolla on vaikeaa että "Ei sulla asiat nyt niin kauheen pahasti oo. Mieti vaikka niitä nälänhätää kärsiviä Afrikan lapsia jotka ei pääse edes kouluun kun ne on niin köyhiä." Ymmärrän että joku ehkä haluaa saada toista näkemään valoisat puolet omassa tilanteessa, mutta musta on jotenkin sitä toista ihmistä syyllistävää sanoa noin, koska sitten ajattelee että no ei mulla sitten oo varmaan oikeutta tuntee niin ku tunne. Totta kai on. Jumala on luonut meille myös tunteet ja meillä on niihin oikeus ja anteeksi vaan mutta aina ne tunteet ei syystä tai toisesta oo positiivisia.

Varsinkin ite oon kipuillu tän asian kanssa koska koen syyllisyyttä tosi herkästi esim. siitä miltä tuntuu ja oon ite monesti miettiny että oon tosi itsekäs ihminen kun mulla on tällänen olo ja tunnen näin kun on ihmisiä joille menee huonommin.
Musta tää on kuitenkin sellanen asia mistä ei tarvii joutua kokeen valtavaa syyllisyyttä koska me ollaan oikeutettuja tunteisiin. Toki on hyvä muistuttaa itseään niistä ilosista asioista ja niistä jutuista mistä voi olla kiitollinen ja kiittää Jumalaa niistä. Kukaan ei kuitenkaan voi viettää koko elämäänsä ikuisessa happy happy-fiiliksessä koska ilo ja suru kuuluu elämään.

Tulee mieleen vielä esimerkkinä yksinäisyys.Monesti niille ketkä on yksinäisiä sanotaan että se on oma vika, itse aiheutettua, et yritä tarpeeks. Hei hieno homma, kiva että sanotte noin. Itse olen sitä mieltä että ihmissuhteet ja toimiminen ihmisten kesken on sitä että mennään toista vähintäänkin sinne puoli tiehen vastaan, joskus pidemmällekkin. Ja se että jää yksin ei ole pelkästään sen yksin jääneen syytä. Siitä voi yhtälailla "syyttää" niitä ihmisiä siinä ympärillä, eihän nekään oo sillon tehneet mitään.

Jos oikeasti haluaa auttaa ystävää tai kaveria tai ketä vaan siinä lähellä niin se että aletaan syyllistää tuskin helpottaa kenenkään oloo. Ollaan ymmärtäväisempiä toisiamme kohtaan ja toistemme tukena eikä lisätä toistemme taakkaa.

Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat


Huh, tulipas avautumisteksti. Mutta kommentoikaa jos aattelette samalla tavalla tai eritavalla. Kunhan nyt vaan halusin heittää omat ajatukseni pöydälle.

Olkapäällä kyyhkynen, vaikket sitä nää

Tää biisi puhuttelee mua tänään



Herätys on nyt, uni häviää
Uni jossa naurat, et muista enempää
Seinän takaa kuulet naisen kysyvän
Kumpi meistä tahtoi tämän elämän
Asemalta ääniä junan lähtevän
Neljätoista lamppua katukäytävän
Portaikossa poika käy äidin liepeisiin
Onko isi taivaassa, niinku puhuttiin.

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää.

Yläkerta kauan on ollut tyhjillään
Pinoutuvat kirjeet pölyyn hämärään
Sisäpihan lasten huudot kohoaa
Rajuilmaa hautoo huohottavaa maa

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää.

Sade tuli tulvana yli pysäkin
Sinä olet ihme, suuri sittenkin
Sinulla on ilma ja kyky hengittää
Olkapäällä kyyhkynen
Vaikket sitä nää.

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää.

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää.

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää.

ihana kohta: "Sade tuli tulvana yli pysäkin. Sinä olet ihme, suuri sittenkin. Sinulla on ilma ja kyky hengittää. Olkapäällä kyyhkynen vaikket sitä nää."
Tykkään myös erityisesti tosta kertosäkeestä jossa lauletaan "Sinussa on valo, sinussa on yö. Sinulla on sitkeä sydän joka lyö." Mulle tää laulu puhuu sellatteesta taisteluhengestä. Aion roikkua tässä elämässä kiinni vaikka mikä ois ja ottaa tän maailman vastaan sellasen kuin se on vaikka aina ei hymyilyttäis. Koska mä saan tietää ja uskoa että Jumala on mun kanssa eikä hylkää.


Sade tuli tulvana yli pysäkin
Sinä olet ihme, suuri sittenkin
Sinulla on ilma ja kyky hengittää
Olkapäällä kyyhkynen
Vaikket sitä nää.

En hylkää sinua, lapseni

Musta on pitkään tuntunut siltä että Jumala ei puhu mulle, Jumala ei kuule mua, Jumala on hylännyt mut tähän kamalaan maailmaan, tähän elämäntilanteeseen, tähän oloon. Mutta tänään Jumala ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen puhui mulle. Jumala muistutti että se ei jätä mua. Jumala näkee mun elämän ja kaiken mitä siinä on. Jumala näkee mun palasiksi hajonneen sydämen ja Jumala on suurempi kuin mitkään olosuhteet.

Mutta mikä tärkeintä, koen että Jumala halusi muistuttaa ettei ole hylännyt mua tai ketään muutakaan tähän maailmaan ja Jumalaa kuulee, ne pienimmätkin huokaukset.

God is comfort

Jokainen asia tapahtuu syystä ja sillä on tarkoitus. Mulle se tuntuu just niin kliseeltä kun se kuulostaakin/ näytttääkin kun sen näkee ja kuulee. Mutta jälkeenpäin sitä pystyy näkeen että kappas, en olis tällänen ihminen kun nyt oon.

Niinpä. Se rakkaus mitä me saadaan Jumalalta on niin tosi tosi erilaista ja ainutlaatuisempaa . Se on jotain sellasta mitä tää maailma ei ikinä voi meille tarjota. Ja vaikka mä mokaisin ja epäonnistuisin niin Jumala rakastaa mua silti. Ja Jumala on rakastanu meitä niin paljon että antoi ainoan poikansa kuolla meidän syntien tähden. Myönnän, musta tuntuu monesti siltä etten oo sen rakkauden arvoinen. Että oon vaan yksinkertaisesti niin paha ja epäonnistunut ihminen ettei Jumala mua pelasta. Silti saan luottaa Jumalan lupaukseen.

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. 5 Moos 33:27


16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh.3:16

Välillä musta tuntuu että Jumala on antanut tapahtua liian paljon kaikkea pahaa/vaikeaa. Jumala antaa asioitten tapahtua ja sitten häviää jonnekkin. Tai siis siltä tuntuu, vaikka se ei totta olekkaan. Silti pitäis jotenkin pystyä näkeen se että jos Jumala on tuonut mut niitten asioitten äärelle niin Jumala kyllä auttaa kulkemaan niitten läpi.

Room.8:18 Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.

2.Kor.1:4-6 Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea.

Tää on asia joka mun on tosi vaikee ymmärtää ja sisäistää , itselleni. Sen takia voi ehkä tuntua siltä että toistan tätä samaa aihetta. Tää nyt on kuitenkin se asia mitä mielessäni pyörittelen ja siksi se on ainut asia mistä osaan nyt kirjoittaa. Ehdottakaa toki jos haluatte että kirjoitan jostain :) Mielelläni jaan ajatuksia jostain muustakin.

You never left my side

28.Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.Minä annan teille levon. 29. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua:minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. 30.Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt. Matt.11.28-30

Tiesitkö että Jumala sanoo Raamatussa 365 kertaa "Älä pelkää" ? Jumala haluaa joka aamu, uudestaan ja uudestaan sanoa meille Älä pelkää, minä olen tässä, ei mitään hätää

Eihän me kyseenalaisteta sitäkään että tuuli on olemassa vaikka me ei voida sitä nähdäkkään.

18. Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 1.Kor.1:18

I was sure by now
God You would have reached down
And wiped our tears away
Stepped in and saved the day
But once again, I say "Amen", and it's still raining

"14. Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa. Saarn.7:14"

24. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Matt.16:24

"12.Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille jotka uskovat häneen. Joh.1:12"

11.Tämä sana on varma: Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää. 12. Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan. Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.13. Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. 2.Tim.2.11-13

Jep :)

For You are who You are
No matter where I am

Jumala tietää mitä me tarvitaan ja mikä on meille just sillä hetkellä parhaaks. Sitä on vaikee joskus hyväksyä mutta se on totta. God's will is the best will !

You're watching over me Emmanuel

Löysin jälleen uuden ihanan kappaleen joka puhuttelee, kyseessä on Hillsong- Stronger



Sanat vaan iskee, ja kirkastaa mulle sitä miksi mun ei tarvitse olla vahva, onnistunut ja täydellinen. Mä en ikinä tuu pystyyn siihen koska oon heikko, syntinen ja särkynyt ihminen. Jeesus on paljon enemmän ja Jeesus on kuollut mun syntieni puolesta ja noussut kuolleista.

Tänään ei ollut mikään helppo päivä. Tuntui että seinät kaatuu niskaan ja kaikki romahtaa.

Siks oon onnellinen että Jumala on mun isä ja että saan elää hänen lapsenaan. Ilman Jumalaa oisin vajonnu niin syvälle ja menny rikki niin moneen sirpaleeseen etten välttämättä ois enää tässä. Vaikka ois huono päivä niin Jumala on silti tässä.
Ja Jumala ei vaadi multa täydellisyyttä elämäni jokaisella osa alueella vaan rakastaa mua ja sua just tälläsenä. Riittää että pyrkii seuraamaan Jumalan tahtoa ja käskyjä ja yrittää parhaansa.



"Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua,hän sanoo: Tässä minä olen" Jes. 58:9

Psalmi 51

Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, profeetta Natanin käytyä hänen luonaan sen vuoksi, että hän oli koskenut Batsebaan.

3 Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
4 Pese minut puhtaaksi rikoksestani
ja anna lankeemukseni anteeksi.
5 Minä tiedän pahat tekoni, minun syntini on aina minun edessäni.

6 Sinua, sinua vastaan olen rikkonut,
olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet,
ja syystä sinä minut tuomitset.
7 Syntinen olin jo syntyessäni,
synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
8 Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden -- ilmoita siis minulle viisautesi!

9 Vihmo minut puhtaaksi iisopilla
ja pese minut lunta valkeammaksi.
10 Suo minun kuulla ilon ja riemun sana,
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
11 Käännä katseesi pois synneistäni
ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
12 Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
13 Älä karkota minua kasvojesi edestä,
älä ota minulta pois pyhää henkeäsi.
14 Anna minulle jälleen pelastuksen riemu
ja suo minun iloiten sinua seurata,
15 niin opetan tiesi sinusta luopuneille,
ja he palaavat sinun luoksesi.
16 Jumala, pelastajani,
päästä minut verivelasta,
niin minä riemuiten ylistän hyvyyttäsi.
17 Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi.

18 Jos toisin sinulle teurasuhrin,
se ei sinua miellytä,
polttouhriakaan et huoli.
19 Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala.

20 Osoita Siionille laupeutesi
ja rakenna jälleen Jerusalemin muurit!
21 Silloin otat taas vastaan määräuhrit, ja alttarille tuodaan teurashärät.

But once again, I say "Amen", and it's still raining

Erään alkuviikosta sattuneen asian takia olin tosi katkera ja vihainen Jumalalle. Jumala miksi sä annat käydä näin ? Teinkö jotain väärin enkä siksi ansaitse tätä mahdollisuutta ? Kiukuttelin Jumalalle oikein kunnolla ja kysyin kerta toisensa jälkeen että miksi sä et Jumala huomaa että muhun sattuu, miksi sä teet näin.

Ite rukoilee aina sitä että Jumala oo sää mun elämässä ja käytä mua. Johdata mua sitä tietä mitä sä haluat mua johdattaa. Aina se tie ei oo sellanen ku mitä kuvittelee, joskus on pakko vaan mennä sieltä vaikeemman kautta, koska silläkin on joku tarkotuksensa. Eikä sitä nää aina, ei varsinkaan siinä tilanteessa. Siinä tilanteessa kun asiat tapahtuu niin itellä on ainakin tunteet niin pinnassa ettei pysty ajatteleen järkevästi, saati sitten näkeen sitä Jumalan tahtoo ja johdatusta. Ja joskus sitä myös kiukuttelee Jumalalle kun ei saa tahtoonsa läpi vaikka Isän tahto ja sen toteutuminen on meidän elämässa yleensä se paras vaihtoehto. Onneks Jumala kestää sen eikä hylkää.

Kun Jumala sulkee oven, Hän avaa jossain ikkunan

Niimpä. Aina tulee uusia mahdollisuuksia ja tapoja joilla Jumala haluaa käyttää meitä. Sitä ei aina itte tuu edes ajatelleeks ja se yllättää joka kerran yhtä paljon. Kun yksi ovi sulkeutuu , toinen avautuu. Ja se on silti niin hienoo nähdä että Jumala on oikeesti olemassa, Jumala on elävä Jumala joka toimii ja vaikuttaa meidän elämässä joka ikinen hetki !

Kappale joka minua on suuresti puhutellut tällä viikolla on Casting Crowns nimisen yhtyeen Praise You in this storm. Suosittelen kuuntelemaan koska se on hurjan kaunis ja puhutteleva kappale, tai ainakin itse koen niin (linkki edellisessä postauksessani:) )

I was sure by now
God You would have reached down
And wiped our tears away
Stepped in and saved the day
But once again, I say "Amen", and it's still raining

As the thunder rolls
I bearly hear Your whisper through the rain
"I'm with you"
And as Your mercy falls
I raise my hands and praise the God who gives
And takes away.

But into a relationship with Himself

koska en usko kristinuskoon

Niin en mäkään. Mä uskon Jumalaan ja siihen että Jumalan ainoa poika Jeesus Kristus on kuollu meidän syntien puolesta. Uskon siihen että Jumala on luonut mut ja tän maailman.

On jännä kun keskustelee ihmisen kanssa joka ei usko ja on tosi tosi jyrkkä omasta kannastaan. Mulle sanotaan että en usko kristinuskoon. No en mäkään, eihän se nyt niin mene. Se mitä me kristittyinä tehdään tai ollaan tehty ei sais vaikuttaa siihen että haluaako ihminen oppia tunteen Jumalan vaikka me ollaankin ainoo mainos tästä jutusta ! Jos et oo uskossa ja luet tätä niin en halua todellakaan hakata sua Raamatulla päähän, ei. Haluan sanoo että älä mieti liikaa sitä kristinuskoo ja kaikkee mitä sen menneisyyteen kuuluu. Ota Raamattu käteen, rukoile, ylistä. Kyllä se Jumala sulle ittensä näyttää ja sanoo " Oot mun rakas lapsi, tuu kotiin ♥"

Know that God is pursuing you. Not drawing you into a religion, worldview, or behavior system... But into a relationship with Himself.
-Casting Crowns



"I raise my hands and praise the God who gives
And takes away"

I think it's super crazy how you stay unchanging

Pidin tänään hartauden, pitkästä aikaa. Sain aiemmin päivällä tekstarin ja suostuin pitään hartauden vaikken tienny mitä sanoisin. Onneks Jumalalla on noita ässiä aina hiassa ja se sitten laittaa niitä pöytään sitä mukaa kun hyväks kokee :)

Olin eilen tampereella nuortenillassa ja siellä opetuksessa heitettiin tällänen ajatus ilmoille, ja koin että puhutteli ainakin mua henkilökohtasesti suuresti


Me ei saada antaa olosuhteiden määritellä sitä mitä me ollaan.

Monesti ihmiset meidän ympärillä kertoo meille millasia me ollaan. Joskus ne asiat on hyviä. Ne on kehuja ja rakentavaa palautetta. Mutta on hetkiä jollon ne on ihan järkyttävää kuraa. Ei pidä pätkääkään vertaa paikkaansa. Se saa meidät määritteleen ittemme tietyllä, usein ei hirveen positiivisella tavalla. Mua on muutama vuosi sitten kiusattu, ollessani yläasteella ja sillon mä otin todesta sen mitä mulle sanottiin. Annoin niitten ihmisten määritelläni itteni ja elämäni. Jos ne sano että oon ruma ja tyhmä niin sitten varmaan taidan olla.

Mutta Jumala ei halua että me määritellään itteemme sillä tavalla. Mulle on joskus sanottu että jos rakentaa oman itsentuntonsa sen varaan mitä Raamattu sanoo eikä sen varaan mitä ihmiset sanoo ja ajattelee niin siitä itsetunnosta tulee sellanen että sitä ei voi kukaan tai mikään horjuttaa. Me ollaan arvokkaita koska Jumala on luonut meidät ja Jeesus on kuollut meidän syntien takia ristillä.

Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi minä tiedän sen. Ps.139:14

Mä uskon myös että meidän ei pidä antaa olosuhteiden määritellä meidän uskoo, koska Jumala on olosuhteiden Jumala. Jumala on kaikkien, niin hyvien ku huonojen olosuhteiden yläpuolella. Ja vaikka elämässä ois mitä niin Jumala on silti siinä.

God didn't promise days without pain, laughter without sorrow, sun without rain but He did promise strenght for the day, comfort for the tears and light for the way.

38.Olen varma siitä ettei kuolema, eikä elämä eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room.8:38-39

Jumalalle ei mitkään meidän vastoinkäymiset oo salassa ja Jumalalla on valta kääntää ne meille voitoksi ja hyväksi. Ja vaikka me ei olla synnittömiä ja vaikka me ei pidetä meidän lupauksia ja mokataan niin Jumala on sanansa mittainen

11.Tämä sana on varma: Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää. 12. Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan. Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.13. Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. 2.Tim.2.11-13

This little light of mine, I'm gonna let it shine

Oon koko viikon ootellut et josko mieleen nousis joku ajatus minkä haluan jakaa. Muistatte ehkä ihan ihka ensimmäisen kirjoituksen tässä blogissa. Mikäli et, niin kurkkaa tuolta niin ymmärrät mihin viittaan. Kirjoitin siinä tosiaan siitä, miten koin,että mua on muistuteltu siitä, miten tärkeää on elää kristittynä eikkari porukassa, ihan niitten koulukavereitten yms. seurassa.

Ja aluks mua pelotti kamalasti, mitä ihmiset musta ajattelee jos laitan vaikka fb:hen jotain juttua. Tai siis kun mulla on mun menneisyyden takia isoja vaikeuksia olla ihan rehellisesti sitä mitä oon. Oon silti aina halunnu näyttää sitä omaa väriä.

No oon yrittäny sit parhaani mukaan. Vaikka välillä tuntuu siltä että uskallankohan niin loppujen lopuks oon tullu siihen tulokseen että miksen uskaltais. Jos ihmiset ei pysty hyväksyyn mua sellasena ku oon niin ehkä ne ihmissuhteet ei sitten ollu sen arvosta. Ja pääasia mulle on se että pystyisin omalla elämällä, valinnoilla ja käytöksellä loistaan sitä valoa. Joten älkää pelätkö sitä että ihmiset ei hyväksyis koska onko sillä loppujen lopuks mitään väliä ? Tai siis monesti ennakkoluulot ihmisillä johtuu siitä että niillä on tosi stereotyyppinen kuva siitä, millanen joku ihmisryhmä on. Ne stereotypiat on tehty murrettaviks ! Sä voit näyttää ettei uskovat oo oikeesti niitä jotka hakkaa Raamatulla päähän niitä jotka ei usko, tiukkapiposia niuhoja joilla on kamala elämä. Koska oikeesti elämä Jumalan lapsena, kristittynä ja uskovana on niin niin paljon enemmän

Ite oon sen jälkeen saanu käydä hienoja keskusteluja. Oon keskustellu yhden eikkari kaverin kanssa muunmuassa MNF:stä, nuorten toiminnasta ja vaikka mistä. Toisen kanssa puhuttiin just rippiristiin liittyen kaikenlaista ja kolmas kerto mulle että on lapsuudestaan saakka ollu uskossa ja tykkää käydä hellareilla. Mitä !? Minä joka luulin etten ikinä löydä koulusta yhtään uskovaa ja minä joka en ikinä uskonu keskustelevani näistä jutuista muitten kanssa. Että voin sanoa että todellakin kannattaa !! Voit oikeesti olla se ainut joka omilla valinnoillaan ja käytöksellään uskaltaa loistaa sitä Jumalan valoo niille jotka ei Jumalaa vielä tunne ! Ollaan rohkeesti ja rehellisesti Jumalan lapsia !

"14.Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Matt.5:14

14 Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Room.10:14

6.Mutta minä vastasin:Voi Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori! Silloin Herra sanoi: 7.Älä sano, että olet nuori vaan mene, minne ikinä sinut lähetän ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. 8. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua. Jer.1:6-8

Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan

Katsoin tyyntä veden pintaa, mietin kuvajaisen hintaa. Kasvot kauniit onnistuneet, tuudittivat toiveuneen. Ajan myötä kuva haihtui, toisenlaiseksi se vaihtui, epätoivon valtaan vajosin, palasiksi raukka hajosin.

Missä onkaan,vie mut aina, Sinua katsomaan. Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan.

Katsoin sinuun ristin luona, kaiken sain päivänä tuona. Minun puolestani kuolit, siksi huononkin sä huolit. Itseen tai toisiin, maailmaa kun mä unohdun taas katsomaan. Ole vierellä ja vakuta , että olen aina turvassa

Missä onkaan, vie mut aina, Sinua katsomaan. Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan

Yksi kauneimpia lauluja mitä oon ikinä kuullu, Mikko Nikulan Sinua Katsomaan.

Mietin äsken kun maailma meinas kaatua siihen että matikan prelitehtävät oli vaikeita ja itketti kun ei tajunnu ja käytiin pientä kuka huutaa kovimpaa- kisaa, tän kappaleen sanoja. Ärsyttää kun haluaisin että ne on täydellisesti tehdyt ne tehtävät ja että numerot säilyy hyvinä. Mutta pitääkö mun maailman oikeesti romahtaa sen takia. Tänään on muutenki ollu hankala päivä, miettiny kaikenlaista ja kotona saatiin kunnon hulabaloo aikaan yhdestä topista. Joskus toivon että osaisin olla sellanen huoleton Jumalan lapsi. Heittäytyä siltä elämän jyrkänteeltä alas, varmana siitä että Jumala ottaa kopin. Lapsena on niin helppoo, ei sitä edes aina tiedä niitä kaikkia pahoja asioita mitä on. Itelläni ainakin on ollut onnellinen lapsuus. Ei mulle kukaan lapsena sanonu että oon ruma ja epäonnistunut, ei mikään asia lapsena tuntunut niin ylitsepääsemättömältä kuin mitä ne monesti tuntuu nykyään, se oli sellasta rauhallista luottamista ja olemista. En muista koskaan lapsena ajatteleeni että olisin ruma tai vastaavaa, vasta ala-asteella se on mulle kerrottu ja siitä lähtien se on ollu osa ajatusmaailmaa..

Katsoin tyyntä veden pintaa, mietin kuvajaisen hintaa. Kasvot kauniit onnistuneet, tuudittivat toiveuneen. Ajan myötä kuva haihtui, toisenlaiseksi se vaihtui, epätoivon valtaan vajosin, palasiksi raukka hajosin.

Ja joskus, kaikkein vaikeimpina päivinä sitä toivoo että elämä olisi yhtä helppoa kuin silloin lapsena. Silloin kun vaikenta oli oppia sitomaan omat kengän nauhat tai valita millaisen jäätelön haluaa. Nykyään ne valinnat ja asiat on paljon isompia ja vaikeempia. Silti Raamattu sanoo että saan luottaa siihen että Jumala ohjaa ja Jumala tietää vaikka minä en tiedä.

Life isn't about how to survive in the storm. It's all about how to learn to dance in the rain - Taylor Swift

if grace is an ocean we are all sinking

No huh huh mikä viikonloppu ! MNF and Turku I U. Oli ihan mieletöntä. Minä, Jumala ja 25 000 muuta. Rakastuin vielä enemmän Skillettiin, ihana,mahtava paras livenä ihan mieletön ! Hullun siistiä oli varsinkin perjantai illan ehtoollinen, minä ja tuhannet muut nuoret yhtä aikaa kohtaamassa Jumalaa ehtoollisen vietossa. Just toi on niin siistiä, nähdä että suomestakin löytyy kyllä kristittyjä nuoria. Ja rukoilen ja toivon että oikeesti meistä nuorista nousee se uus sukupolvi, että tulee ihan jäätävän iso herätys suomeen ja maailmalle ja nuoret ympäri maailmaa haluaa antaa elämänsä Jumalalle ja heittäytyä Jumalan vietäviks.

Rain, rain inside my heart. I want less of me and more of You. -Sonic Revival, Rain



Anton Laurila ei esiintyny Anton Laurila duona tai mitään vaan uuden bändinsä Sonic Revivalin kanssa. Mun sydäntä lähempänä on silti vähän tollanen hempeempi, kitara musa :) Mutta sanat tossa yläpuolella on siis Sonic Revivalin biisistä Rain joka sanoillaan vei mun sydämen.

Would it matter if I gave it one more try

Huoh, oon koko illan laskenu vektorikurssin, abikurssin ja abikurssin prelin tehtäviä niin että matikka tursuaa kohta korvistakin :D mutta onneksi huomenna suuntana on Turku ja MNF !! Tätä on odotettu. Tiedän pääseväni kuuleen loistavaa musiikkia, hyvää sanomaa ja toivon että tää viikonloppu nollaa ajatukset tai saa ne hetkeks vaikka johonkin muualle. unohtamatta tietenkään matkaseuraa ;)!






I know I'm a mess and I wanna be someone
Someone that I like better

jälkimmäinen biisi on yks lemppareistani Skilletiltä !

Love, love is on your side

Mua ärsyttää. Muunmuassa se etten osaa noita saakelin vektorilaskuja :( ärsyttää koska oon koko lukion ollu hyvä matikassa, siis oikeesti hyvä, mun keskiarvo lyhyessa matikassa on kiitettävä ja viime kurssin kokeesta sain 10+ !! Ja tästäkin kurssista tavotteena vähintään se 9 mutta äh kun ne tuntuu niin vaikeilta ja nytkin oon turhautunu ku 2 vielä tekemättä. Mutta yritetään aamulla isin kanssa, kyllä se toivottavasti osaa.

Turhaudun taas itseeni ja elämään ja blaah. Tekis mieli hakata päätä seinään, oon niin turhautunu, mutta se ei oo rakentava ratkasu enkä muutenkaan ajatellu sitä tehdä. Mutta siltä musta tuntuu. Väsyttää enkä vaihteeks saa kunnolla henkee mutta no can do. Fiilistelen Britt Nicolea ja ajattelin että voisin linkittää teille yhden tän hetken fiilistely kappaleen.



Today today you wanna run away now
You break try to keep it together
Love, love is all you need
You're a queen yet you've never know it
Life has come and left you blinded
Stole your smile and left you cryin
Its now you fault but
shame is all you got now

Your heart is tangeled up in silence
It's time to let go and feel the light
You'll find your not alone
I know its easier to hide
but you gotta let go and feel the light
Let go and feel the light

Be brave ,brave
Waters all aroung you
I'll stay try to keep you from
sinking down
Love, love is on your side
It's stronger then you'll ever know

So many years of quiet
Building up like a fire inside
your minds a war
get out, get out and live for more
There's so much more
Live for moreeee

Be brave, brave waters alll around you
I'll stay try to keep you from

Samalla viivalla Jumalan mitoilla mitattuna

Miriam- Samalla viivalla. Tykästyin tähän biisin ekalla kerralla kun kuulin sen ja tykkään siitä sen verran että taidan ensi viikonloppuna MNF:ssä etsiytyä sitä kuuntelemaan. Mutta joka tapauksessa, se ei ollut mun pointti vaan tää biisi ja siitä nousseet ajatukset.

Samalla viivalla ristiltä katsottuna. Samalla viivalla Jumalan mitoilla mitattuna. Samalla hinnalla lunastettuja. Samalla täydellisellä rakkaudella rakastettuja.


Me ollaan samalla viivalla ristiltä katsottuna.Sinä,minä, naapurin täti tai ihan kuka tahansa. Jumala ei tee eroo meidän välille vaan me ollaan samalla viivalla ristiltä katsottuna ja Jumalan mitoilla mitattuna. Meidät on lunastettu samalla hinnalla ja Jumala rakastaa meistä jokaista sillä samalla täydellisellä rakkaudella. Kukaan ei oo Jumalan silmissä toista parempi tai huonompi.

Ite ajattelen usein että se kaveri siinä vieressä on ihmisenä paljon parempi. Se on kauniimpi tai taitavampi tai että se ei varmasti oo yhtä epäonnistunu ku mä. Sillä ei varmaan oo elämässä koskaan minkäänlaisia vastoinkäymisiä ja sen usko on varmaan koko ajan vaan sellasta auvoista luottamista eikä sillä oo koskaan epäilyksiä tai epäuskoo. Mutta tiedättekö kuinka kuraa toi on ? Se on mun pään sisällä se ajatus siitä että muut vaan yksinkertasesti on parempia ja Jumalan silmissä jotenkin pyhempiä. Jokaisella meistä on joskus vastoinkäymisiä ja ihan varmasti sitä epäuskoo ja epäilystäkin. Me ollaan kaikki samalla viivalla ristiltä katsottuna ja sillä samalla täydellisellä rakkaudella rakastettuja.

Vaikka mä oisin omasta mielestäni kuin huono tai mitä ikinä niin Jumalan silmissä mä oon samalla viivalla muitten kanssa, en oo yhtään sen parempi enkä yhtään sen huonompi ku kukaan muukaan. Mun arvo ei perustu siihen millainen oon ulkoisesti tai siihen miten taitava oon tai mihinkään muuhunkaan. Mun arvo ihmisenä perustuu siihen että Jumala on luonut mut ja että Jeesus on kuollut minunkin syntieni puolesta. Se ei perustu siihen mitä tein tai tuun joskus tekeen ja vielä vähemmän siihen mitä itsestäni ajattelen, vaikka tietysti itsetunnolla on merkittävä rooli elämässä mutta siis mun arvoa ihmisenä ei voi viedä mikään mistä just puhuin.

Samalla etäisyydellä taivaasta. Samalla tavalla riippuvaisia armosta. Ansiotta kutsun saaneita, kutsun kerran kotiin palata.

"Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas" Jes.43:4

You dont know what it's like when nothing feels allright

Tää nyt ei taas liity yhtään mitenkään, yhtään mihinkään ja pelkään että tästä blogsita tuleee turha kun alan lätistä jotain turhaa ja tästä hukkuu se idea mitä varten aluksi tän loin mutta toisaalta tää on mun blogi ja voin kirjottaa mitä haluan mutta silti niin että kommentoikaa jos menee hermo tällätteisiin missä on mun jotain selitystä tai niihin missä on vaan pari lausetta ja video joka ei edes liity niihin lauseisiin .

Mutta blaah ja asdfg ja ffuuuu ja mitähä vielä. Ärsytän itteeni ku oon niin tällänen. Oon ihan vääränlainen ja... En tiiä, ärsytän vaan itteeni ja muita kun oon niin tällänen. En osaa oikein ees selittää miltä tuntuu mutta osaan vaan sanoo että ärsytän itteeni ihan sikana just nyt.

Aijoo sanoinko että mulla menee kohta hermo muhun..?