But once again, I say "Amen", and it's still raining

Erään alkuviikosta sattuneen asian takia olin tosi katkera ja vihainen Jumalalle. Jumala miksi sä annat käydä näin ? Teinkö jotain väärin enkä siksi ansaitse tätä mahdollisuutta ? Kiukuttelin Jumalalle oikein kunnolla ja kysyin kerta toisensa jälkeen että miksi sä et Jumala huomaa että muhun sattuu, miksi sä teet näin.

Ite rukoilee aina sitä että Jumala oo sää mun elämässä ja käytä mua. Johdata mua sitä tietä mitä sä haluat mua johdattaa. Aina se tie ei oo sellanen ku mitä kuvittelee, joskus on pakko vaan mennä sieltä vaikeemman kautta, koska silläkin on joku tarkotuksensa. Eikä sitä nää aina, ei varsinkaan siinä tilanteessa. Siinä tilanteessa kun asiat tapahtuu niin itellä on ainakin tunteet niin pinnassa ettei pysty ajatteleen järkevästi, saati sitten näkeen sitä Jumalan tahtoo ja johdatusta. Ja joskus sitä myös kiukuttelee Jumalalle kun ei saa tahtoonsa läpi vaikka Isän tahto ja sen toteutuminen on meidän elämässa yleensä se paras vaihtoehto. Onneks Jumala kestää sen eikä hylkää.

Kun Jumala sulkee oven, Hän avaa jossain ikkunan

Niimpä. Aina tulee uusia mahdollisuuksia ja tapoja joilla Jumala haluaa käyttää meitä. Sitä ei aina itte tuu edes ajatelleeks ja se yllättää joka kerran yhtä paljon. Kun yksi ovi sulkeutuu , toinen avautuu. Ja se on silti niin hienoo nähdä että Jumala on oikeesti olemassa, Jumala on elävä Jumala joka toimii ja vaikuttaa meidän elämässä joka ikinen hetki !

Kappale joka minua on suuresti puhutellut tällä viikolla on Casting Crowns nimisen yhtyeen Praise You in this storm. Suosittelen kuuntelemaan koska se on hurjan kaunis ja puhutteleva kappale, tai ainakin itse koen niin (linkki edellisessä postauksessani:) )

I was sure by now
God You would have reached down
And wiped our tears away
Stepped in and saved the day
But once again, I say "Amen", and it's still raining

As the thunder rolls
I bearly hear Your whisper through the rain
"I'm with you"
And as Your mercy falls
I raise my hands and praise the God who gives
And takes away.