But into a relationship with Himself

koska en usko kristinuskoon

Niin en mäkään. Mä uskon Jumalaan ja siihen että Jumalan ainoa poika Jeesus Kristus on kuollu meidän syntien puolesta. Uskon siihen että Jumala on luonut mut ja tän maailman.

On jännä kun keskustelee ihmisen kanssa joka ei usko ja on tosi tosi jyrkkä omasta kannastaan. Mulle sanotaan että en usko kristinuskoon. No en mäkään, eihän se nyt niin mene. Se mitä me kristittyinä tehdään tai ollaan tehty ei sais vaikuttaa siihen että haluaako ihminen oppia tunteen Jumalan vaikka me ollaankin ainoo mainos tästä jutusta ! Jos et oo uskossa ja luet tätä niin en halua todellakaan hakata sua Raamatulla päähän, ei. Haluan sanoo että älä mieti liikaa sitä kristinuskoo ja kaikkee mitä sen menneisyyteen kuuluu. Ota Raamattu käteen, rukoile, ylistä. Kyllä se Jumala sulle ittensä näyttää ja sanoo " Oot mun rakas lapsi, tuu kotiin ♥"

Know that God is pursuing you. Not drawing you into a religion, worldview, or behavior system... But into a relationship with Himself.
-Casting Crowns



"I raise my hands and praise the God who gives
And takes away"

I think it's super crazy how you stay unchanging

Pidin tänään hartauden, pitkästä aikaa. Sain aiemmin päivällä tekstarin ja suostuin pitään hartauden vaikken tienny mitä sanoisin. Onneks Jumalalla on noita ässiä aina hiassa ja se sitten laittaa niitä pöytään sitä mukaa kun hyväks kokee :)

Olin eilen tampereella nuortenillassa ja siellä opetuksessa heitettiin tällänen ajatus ilmoille, ja koin että puhutteli ainakin mua henkilökohtasesti suuresti


Me ei saada antaa olosuhteiden määritellä sitä mitä me ollaan.

Monesti ihmiset meidän ympärillä kertoo meille millasia me ollaan. Joskus ne asiat on hyviä. Ne on kehuja ja rakentavaa palautetta. Mutta on hetkiä jollon ne on ihan järkyttävää kuraa. Ei pidä pätkääkään vertaa paikkaansa. Se saa meidät määritteleen ittemme tietyllä, usein ei hirveen positiivisella tavalla. Mua on muutama vuosi sitten kiusattu, ollessani yläasteella ja sillon mä otin todesta sen mitä mulle sanottiin. Annoin niitten ihmisten määritelläni itteni ja elämäni. Jos ne sano että oon ruma ja tyhmä niin sitten varmaan taidan olla.

Mutta Jumala ei halua että me määritellään itteemme sillä tavalla. Mulle on joskus sanottu että jos rakentaa oman itsentuntonsa sen varaan mitä Raamattu sanoo eikä sen varaan mitä ihmiset sanoo ja ajattelee niin siitä itsetunnosta tulee sellanen että sitä ei voi kukaan tai mikään horjuttaa. Me ollaan arvokkaita koska Jumala on luonut meidät ja Jeesus on kuollut meidän syntien takia ristillä.

Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi minä tiedän sen. Ps.139:14

Mä uskon myös että meidän ei pidä antaa olosuhteiden määritellä meidän uskoo, koska Jumala on olosuhteiden Jumala. Jumala on kaikkien, niin hyvien ku huonojen olosuhteiden yläpuolella. Ja vaikka elämässä ois mitä niin Jumala on silti siinä.

God didn't promise days without pain, laughter without sorrow, sun without rain but He did promise strenght for the day, comfort for the tears and light for the way.

38.Olen varma siitä ettei kuolema, eikä elämä eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room.8:38-39

Jumalalle ei mitkään meidän vastoinkäymiset oo salassa ja Jumalalla on valta kääntää ne meille voitoksi ja hyväksi. Ja vaikka me ei olla synnittömiä ja vaikka me ei pidetä meidän lupauksia ja mokataan niin Jumala on sanansa mittainen

11.Tämä sana on varma: Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää. 12. Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan. Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.13. Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. 2.Tim.2.11-13

This little light of mine, I'm gonna let it shine

Oon koko viikon ootellut et josko mieleen nousis joku ajatus minkä haluan jakaa. Muistatte ehkä ihan ihka ensimmäisen kirjoituksen tässä blogissa. Mikäli et, niin kurkkaa tuolta niin ymmärrät mihin viittaan. Kirjoitin siinä tosiaan siitä, miten koin,että mua on muistuteltu siitä, miten tärkeää on elää kristittynä eikkari porukassa, ihan niitten koulukavereitten yms. seurassa.

Ja aluks mua pelotti kamalasti, mitä ihmiset musta ajattelee jos laitan vaikka fb:hen jotain juttua. Tai siis kun mulla on mun menneisyyden takia isoja vaikeuksia olla ihan rehellisesti sitä mitä oon. Oon silti aina halunnu näyttää sitä omaa väriä.

No oon yrittäny sit parhaani mukaan. Vaikka välillä tuntuu siltä että uskallankohan niin loppujen lopuks oon tullu siihen tulokseen että miksen uskaltais. Jos ihmiset ei pysty hyväksyyn mua sellasena ku oon niin ehkä ne ihmissuhteet ei sitten ollu sen arvosta. Ja pääasia mulle on se että pystyisin omalla elämällä, valinnoilla ja käytöksellä loistaan sitä valoa. Joten älkää pelätkö sitä että ihmiset ei hyväksyis koska onko sillä loppujen lopuks mitään väliä ? Tai siis monesti ennakkoluulot ihmisillä johtuu siitä että niillä on tosi stereotyyppinen kuva siitä, millanen joku ihmisryhmä on. Ne stereotypiat on tehty murrettaviks ! Sä voit näyttää ettei uskovat oo oikeesti niitä jotka hakkaa Raamatulla päähän niitä jotka ei usko, tiukkapiposia niuhoja joilla on kamala elämä. Koska oikeesti elämä Jumalan lapsena, kristittynä ja uskovana on niin niin paljon enemmän

Ite oon sen jälkeen saanu käydä hienoja keskusteluja. Oon keskustellu yhden eikkari kaverin kanssa muunmuassa MNF:stä, nuorten toiminnasta ja vaikka mistä. Toisen kanssa puhuttiin just rippiristiin liittyen kaikenlaista ja kolmas kerto mulle että on lapsuudestaan saakka ollu uskossa ja tykkää käydä hellareilla. Mitä !? Minä joka luulin etten ikinä löydä koulusta yhtään uskovaa ja minä joka en ikinä uskonu keskustelevani näistä jutuista muitten kanssa. Että voin sanoa että todellakin kannattaa !! Voit oikeesti olla se ainut joka omilla valinnoillaan ja käytöksellään uskaltaa loistaa sitä Jumalan valoo niille jotka ei Jumalaa vielä tunne ! Ollaan rohkeesti ja rehellisesti Jumalan lapsia !

"14.Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Matt.5:14

14 Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Room.10:14

6.Mutta minä vastasin:Voi Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori! Silloin Herra sanoi: 7.Älä sano, että olet nuori vaan mene, minne ikinä sinut lähetän ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. 8. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua. Jer.1:6-8

Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan

Katsoin tyyntä veden pintaa, mietin kuvajaisen hintaa. Kasvot kauniit onnistuneet, tuudittivat toiveuneen. Ajan myötä kuva haihtui, toisenlaiseksi se vaihtui, epätoivon valtaan vajosin, palasiksi raukka hajosin.

Missä onkaan,vie mut aina, Sinua katsomaan. Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan.

Katsoin sinuun ristin luona, kaiken sain päivänä tuona. Minun puolestani kuolit, siksi huononkin sä huolit. Itseen tai toisiin, maailmaa kun mä unohdun taas katsomaan. Ole vierellä ja vakuta , että olen aina turvassa

Missä onkaan, vie mut aina, Sinua katsomaan. Ristisi mun mieleen paina, siinä mä kaiken saan

Yksi kauneimpia lauluja mitä oon ikinä kuullu, Mikko Nikulan Sinua Katsomaan.

Mietin äsken kun maailma meinas kaatua siihen että matikan prelitehtävät oli vaikeita ja itketti kun ei tajunnu ja käytiin pientä kuka huutaa kovimpaa- kisaa, tän kappaleen sanoja. Ärsyttää kun haluaisin että ne on täydellisesti tehdyt ne tehtävät ja että numerot säilyy hyvinä. Mutta pitääkö mun maailman oikeesti romahtaa sen takia. Tänään on muutenki ollu hankala päivä, miettiny kaikenlaista ja kotona saatiin kunnon hulabaloo aikaan yhdestä topista. Joskus toivon että osaisin olla sellanen huoleton Jumalan lapsi. Heittäytyä siltä elämän jyrkänteeltä alas, varmana siitä että Jumala ottaa kopin. Lapsena on niin helppoo, ei sitä edes aina tiedä niitä kaikkia pahoja asioita mitä on. Itelläni ainakin on ollut onnellinen lapsuus. Ei mulle kukaan lapsena sanonu että oon ruma ja epäonnistunut, ei mikään asia lapsena tuntunut niin ylitsepääsemättömältä kuin mitä ne monesti tuntuu nykyään, se oli sellasta rauhallista luottamista ja olemista. En muista koskaan lapsena ajatteleeni että olisin ruma tai vastaavaa, vasta ala-asteella se on mulle kerrottu ja siitä lähtien se on ollu osa ajatusmaailmaa..

Katsoin tyyntä veden pintaa, mietin kuvajaisen hintaa. Kasvot kauniit onnistuneet, tuudittivat toiveuneen. Ajan myötä kuva haihtui, toisenlaiseksi se vaihtui, epätoivon valtaan vajosin, palasiksi raukka hajosin.

Ja joskus, kaikkein vaikeimpina päivinä sitä toivoo että elämä olisi yhtä helppoa kuin silloin lapsena. Silloin kun vaikenta oli oppia sitomaan omat kengän nauhat tai valita millaisen jäätelön haluaa. Nykyään ne valinnat ja asiat on paljon isompia ja vaikeempia. Silti Raamattu sanoo että saan luottaa siihen että Jumala ohjaa ja Jumala tietää vaikka minä en tiedä.

Life isn't about how to survive in the storm. It's all about how to learn to dance in the rain - Taylor Swift

if grace is an ocean we are all sinking

No huh huh mikä viikonloppu ! MNF and Turku I U. Oli ihan mieletöntä. Minä, Jumala ja 25 000 muuta. Rakastuin vielä enemmän Skillettiin, ihana,mahtava paras livenä ihan mieletön ! Hullun siistiä oli varsinkin perjantai illan ehtoollinen, minä ja tuhannet muut nuoret yhtä aikaa kohtaamassa Jumalaa ehtoollisen vietossa. Just toi on niin siistiä, nähdä että suomestakin löytyy kyllä kristittyjä nuoria. Ja rukoilen ja toivon että oikeesti meistä nuorista nousee se uus sukupolvi, että tulee ihan jäätävän iso herätys suomeen ja maailmalle ja nuoret ympäri maailmaa haluaa antaa elämänsä Jumalalle ja heittäytyä Jumalan vietäviks.

Rain, rain inside my heart. I want less of me and more of You. -Sonic Revival, Rain



Anton Laurila ei esiintyny Anton Laurila duona tai mitään vaan uuden bändinsä Sonic Revivalin kanssa. Mun sydäntä lähempänä on silti vähän tollanen hempeempi, kitara musa :) Mutta sanat tossa yläpuolella on siis Sonic Revivalin biisistä Rain joka sanoillaan vei mun sydämen.

Would it matter if I gave it one more try

Huoh, oon koko illan laskenu vektorikurssin, abikurssin ja abikurssin prelin tehtäviä niin että matikka tursuaa kohta korvistakin :D mutta onneksi huomenna suuntana on Turku ja MNF !! Tätä on odotettu. Tiedän pääseväni kuuleen loistavaa musiikkia, hyvää sanomaa ja toivon että tää viikonloppu nollaa ajatukset tai saa ne hetkeks vaikka johonkin muualle. unohtamatta tietenkään matkaseuraa ;)!






I know I'm a mess and I wanna be someone
Someone that I like better

jälkimmäinen biisi on yks lemppareistani Skilletiltä !

Love, love is on your side

Mua ärsyttää. Muunmuassa se etten osaa noita saakelin vektorilaskuja :( ärsyttää koska oon koko lukion ollu hyvä matikassa, siis oikeesti hyvä, mun keskiarvo lyhyessa matikassa on kiitettävä ja viime kurssin kokeesta sain 10+ !! Ja tästäkin kurssista tavotteena vähintään se 9 mutta äh kun ne tuntuu niin vaikeilta ja nytkin oon turhautunu ku 2 vielä tekemättä. Mutta yritetään aamulla isin kanssa, kyllä se toivottavasti osaa.

Turhaudun taas itseeni ja elämään ja blaah. Tekis mieli hakata päätä seinään, oon niin turhautunu, mutta se ei oo rakentava ratkasu enkä muutenkaan ajatellu sitä tehdä. Mutta siltä musta tuntuu. Väsyttää enkä vaihteeks saa kunnolla henkee mutta no can do. Fiilistelen Britt Nicolea ja ajattelin että voisin linkittää teille yhden tän hetken fiilistely kappaleen.



Today today you wanna run away now
You break try to keep it together
Love, love is all you need
You're a queen yet you've never know it
Life has come and left you blinded
Stole your smile and left you cryin
Its now you fault but
shame is all you got now

Your heart is tangeled up in silence
It's time to let go and feel the light
You'll find your not alone
I know its easier to hide
but you gotta let go and feel the light
Let go and feel the light

Be brave ,brave
Waters all aroung you
I'll stay try to keep you from
sinking down
Love, love is on your side
It's stronger then you'll ever know

So many years of quiet
Building up like a fire inside
your minds a war
get out, get out and live for more
There's so much more
Live for moreeee

Be brave, brave waters alll around you
I'll stay try to keep you from

Samalla viivalla Jumalan mitoilla mitattuna

Miriam- Samalla viivalla. Tykästyin tähän biisin ekalla kerralla kun kuulin sen ja tykkään siitä sen verran että taidan ensi viikonloppuna MNF:ssä etsiytyä sitä kuuntelemaan. Mutta joka tapauksessa, se ei ollut mun pointti vaan tää biisi ja siitä nousseet ajatukset.

Samalla viivalla ristiltä katsottuna. Samalla viivalla Jumalan mitoilla mitattuna. Samalla hinnalla lunastettuja. Samalla täydellisellä rakkaudella rakastettuja.


Me ollaan samalla viivalla ristiltä katsottuna.Sinä,minä, naapurin täti tai ihan kuka tahansa. Jumala ei tee eroo meidän välille vaan me ollaan samalla viivalla ristiltä katsottuna ja Jumalan mitoilla mitattuna. Meidät on lunastettu samalla hinnalla ja Jumala rakastaa meistä jokaista sillä samalla täydellisellä rakkaudella. Kukaan ei oo Jumalan silmissä toista parempi tai huonompi.

Ite ajattelen usein että se kaveri siinä vieressä on ihmisenä paljon parempi. Se on kauniimpi tai taitavampi tai että se ei varmasti oo yhtä epäonnistunu ku mä. Sillä ei varmaan oo elämässä koskaan minkäänlaisia vastoinkäymisiä ja sen usko on varmaan koko ajan vaan sellasta auvoista luottamista eikä sillä oo koskaan epäilyksiä tai epäuskoo. Mutta tiedättekö kuinka kuraa toi on ? Se on mun pään sisällä se ajatus siitä että muut vaan yksinkertasesti on parempia ja Jumalan silmissä jotenkin pyhempiä. Jokaisella meistä on joskus vastoinkäymisiä ja ihan varmasti sitä epäuskoo ja epäilystäkin. Me ollaan kaikki samalla viivalla ristiltä katsottuna ja sillä samalla täydellisellä rakkaudella rakastettuja.

Vaikka mä oisin omasta mielestäni kuin huono tai mitä ikinä niin Jumalan silmissä mä oon samalla viivalla muitten kanssa, en oo yhtään sen parempi enkä yhtään sen huonompi ku kukaan muukaan. Mun arvo ei perustu siihen millainen oon ulkoisesti tai siihen miten taitava oon tai mihinkään muuhunkaan. Mun arvo ihmisenä perustuu siihen että Jumala on luonut mut ja että Jeesus on kuollut minunkin syntieni puolesta. Se ei perustu siihen mitä tein tai tuun joskus tekeen ja vielä vähemmän siihen mitä itsestäni ajattelen, vaikka tietysti itsetunnolla on merkittävä rooli elämässä mutta siis mun arvoa ihmisenä ei voi viedä mikään mistä just puhuin.

Samalla etäisyydellä taivaasta. Samalla tavalla riippuvaisia armosta. Ansiotta kutsun saaneita, kutsun kerran kotiin palata.

"Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas" Jes.43:4

You dont know what it's like when nothing feels allright

Tää nyt ei taas liity yhtään mitenkään, yhtään mihinkään ja pelkään että tästä blogsita tuleee turha kun alan lätistä jotain turhaa ja tästä hukkuu se idea mitä varten aluksi tän loin mutta toisaalta tää on mun blogi ja voin kirjottaa mitä haluan mutta silti niin että kommentoikaa jos menee hermo tällätteisiin missä on mun jotain selitystä tai niihin missä on vaan pari lausetta ja video joka ei edes liity niihin lauseisiin .

Mutta blaah ja asdfg ja ffuuuu ja mitähä vielä. Ärsytän itteeni ku oon niin tällänen. Oon ihan vääränlainen ja... En tiiä, ärsytän vaan itteeni ja muita kun oon niin tällänen. En osaa oikein ees selittää miltä tuntuu mutta osaan vaan sanoo että ärsytän itteeni ihan sikana just nyt.

Aijoo sanoinko että mulla menee kohta hermo muhun..?

Pilvet liikkuu, minä en

Tänään raamiksen hartaudessa puhuttiin uskon perustuksesta, ja siitä että onko se perustus niin vahva että pystyy heittäytyyn Isän käsivarsille. Oon miettiny tätä viime aikoina ja musta tuntuu etten pystyis heittäytyyn Isän käsivarsille koska musta tuntuu että oon niin huono ettei Isä ottais mua kiinni vaan antais mun pudota. Musta tuntuu etten ees ansaitse sitä mut otetaan kiinni. Antaa pudota, antaa kadota, antaa unohtua.

"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala,sinua kantavat ikuiset käsivarret.”(5. Moos. 33:27)

Jumala sanoo Raamatussa silti ihan muuta. Enkä voi sitä muuttaa vaikka musta tuntuis miltä. Mutta se ei silti poista sitä tunnetta. Mutta sellasta se joskus on.

Hymyile, vaikkei siihen olisi aihetta, keksi siihen aihe. Kyllä se elämä vielä hymyilee takaisin. Odota vaan..

"Don't cry because it's over. Smile because it happened."
- Dr. Seuss



rakastuin <3! niin niin kaunista musiikkia.

Jumalalta ei voi salata mitään

Luin eilen illalla Raamattua, samalla kun taustalla soi Anton Laurilan levy. Kuuntelen sitä aina sillon kun oon alakulonen koska se on just sopivaa sellaseen tunnelmaan. Mutta joo, nyt meinataan taas eksyä asiasta kukkaruukkuun :) Luin siis Raamattua ja tarkalleen ottaen kirjettä heprealaisille ja sielä neljännestä luvusta mun silmiin pomppas tällänen kohta

13. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.

Jumalalta ei voi salata mitään. Tää on ehkä enemmänkin nyt liittyen niihin synteihin ja asioitten tekemiseen tai tekemättä jättämiseen, mutta ite ajattelin tätä jaetta myös sitä kautta että se on loppujen lopuks tosi helpottavaa että Jumalalta ei voi salata mitään. Me voidaan lakasta meidän ongelmat ja ne ikävät asiat siitä ympäriltä maton alle. Olla puuttumatta siihen mitä tapahtuu, sulkee silmät ja leikkiä ettei sitä oo olemassa mutta Jumalalta ei voi salata mitään. Ihmisiä voi huijata niin paljon ku vaan kerkee ja toiset saa helposti uskomaan että kaikki on sataprosenttisen ok, elämä hymyilee eikä mikään vois olla paremmin. "Mitä sulle kuulu ? Hyvää." ja "Onko kaikki ok ?Joo :)" on kaks historian isointa valhetta monen ihmisen kohdalla. Ja silti itsekin tiedän niitä käyttäneenä että lähes aina ne menee läpi.

7. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen. (Sam.16:7)

Mutta Jumalaa me ei voida huijata, me ei voida salata Jumalalta mitään. Jumala näkee meidän sydämet ja se näkee nekin sydämet jotka on miljoonina sirpaleina. Jumala näkee ne ihmiset keillä on vaikeeta ja Jumala on siinä vieressä. Jumala kantaa ikuisilla käsivarsilla. Ja silloinkin kun sun ote on jo lipsahtanut niin Jumala pitää silti vielä kiinni.

19.Herra on lähellä niitä joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne joilla on murtunut mieli. (Ps.34:19)

Vaikka Jumala näkeekin jokaikisen särkyneen sydämen ja ihmisen joka itkee, niin tehdään mekin niin ettei lakasta niitä omia ja toisten ongelmia sinne maton alle, vaan niinku Raamattukin sanoo Iloitkaa iloitsevien kanssa,itkekää itkevien kanssa. (Room.12:15) Ollaan avoimia, puhutaan ja rukoillaan koska siitä se aito yhteys meidän välille lopulta syntyy.

Why would He let us hurt so bad?

I've been trying to find a way to understand
When I can't see the picture of God's plan
Why would He let us hurt so bad?
Could anything good come of these feelings that I have?




Today today you wanna run away now
You break try to keep it together


Life has come and left you blinded
Stole your smile and left you cryin

So many years of quiet
Building up like a fire inside
your minds a war

Don't know where to begin
Its like my world's caving in
And I try but I can't control my fear
Where do I go from here?

Se tunne kun ei oo sanoja. Oon vaan väsynyt ja sanaton.

Mun perjantai: Pääsin koulusta kahdeltatoista, löysin kirpparilta kivan villatakin, tähän mennessä on valmiina kaksi suklaa-luumukakkua ja uunissa suklainen versio ihannekakusta :) Tosin katotaan että pitääkö tehdä lisää koska toi yks ei läpäse ulkosella olemuksellaan mun laatuseulontaa :D Ai niin ja itsehän en siis syö noista kyllä palaakaan, ne menee ihan muihin juttuihin vink,vink! ;) Mutta oli kiva leivoskella. Ja taustalla soi ihana, ihana Laura Wright. En kestä miten jollain voi olla noin sanoin kuvaamattoman ihana ääni

Palaan vielä eilisen postaukseni lausahdukseen joka ei ole omani vaan lainaus mutta joka puhuttelee mua tällä hetkellä.

Jumala ei aiheuta kärsimystä, jotta olisi tarpeellinen. Voi olla tilanteita, joissa Jumala antaa kärsimystä, jotta ihminen huomaisi Jumalan olevan hänelle tarpeellinen.

Selailin äsken mun vihkoa, jonne mulla on tapana tehdä muistiinpanoja kun oon nuortenillan opetuksessa tai raamiksessa tai vastaavassa. Löysin sieltä kohdan jota oltiin luettu viime kesänä Raamattupiirissä. Tai no se tais olla enenmmäkin sellanen raamiksen kevennys kun luettiin Jobin kirjaa niin päätettiin sitten lukee 3 luku sananlaskuista. Ja sieltä löyty yks kohta jonka olin erityisesti halunnu ottaa ylös. Se on siis Sananlaskujen kolmannesta luvusta

11 Älä torju, poikani, Herran kuritusta, älä katkeroidu, kun hän ojentaa sinua
12 jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa niin kuin isä omaa lastaan.

Sitten olin kirjottanut perään tälläsen lauseen: Rakastetaanko me niitä siunauksia, mitä Jumala antaa, vai rakastetaanko me Jumalaa ?

Niin siinäpä sitä pohtimista ihan jokaiselle luulisin. Me saadaan Jumalalta siunauksia mutta entäs sitten kun ei tuukkaan Jumalalta enää siunauksia vaan ihan jotain muuta. Onko se oman uskon perusta siinä että Jumala siunaa sua hyvillä asioilla ja rakennat sen perustan sille ja sitten kun siunauksia lakkaa tulemasta niin se usko Jumalaan alkaa horjua. Se uskon perusta pitäis olla siinä Jumalan rakkaudessa, ei niissä siunauksissa.

Tähän toinen ote omista muistiinpanoistani: Job menetti kaiken ja meillä on Jobiin verrattuna paljon, mutta Job rakasti Jumalaa eikä Jumalalta saamiaan siunauksia.

Jobia kohtas vastoinkäymiset mutta Job ei silti luopunu uskostaan eikä siitä ensirakkaudesta Jumalaan vaikka elämässä ei menny hyvin ja tuli vastoinkäymisiä. Just siks että Jobin uskon pohjana oli Jumalan rakkaus, ei Jumalan siunaukset. Musta tää sama asenne ois tosi hyvä ottaa myös omaan elämään. Enkä nyt siis sano ettei niistä siunauksista saa olla ilonen, ei en tosiaan tarkota sitä. Kyllä niistä siunauksista saa ja kuuluukin olla ilonen mutta sitä uskoa ei pidä rakentaa niiden varaan.