jotta ihminen huomaisi Jumalan olevan hänelle tarpeellinen

Pohdin taas syvällisiä. Tää voi tosin olla ehkä vähän väärä kellonaika siihen kun väsyttää.

Jumala ei aiheuta kärsimystä, jotta olisi tarpeellinen. Voi olla tilanteita, joissa Jumala antaa kärsimystä, jotta ihminen huomaisi Jumalan olevan hänelle tarpeellinen.

21 päiväää :))!!!!

Lauantai musaa :)!!

No hope, no love, no glory,
No Happy Ending.

Anna minun löytää rauha sinussa

Silloin kun en itse jaksa rukoilla, kun on sydämeni tyhjä sanoista, tule sinä Jeesus, hiljaa rukoile, kanna kuivuudesta ilon lähteelle.

Silloin kun en en itse jaksa ollenkaa, kun on kaikki voima poissa kokonaan, tule sinä Jeesus, tällaisena jään, pienen lapsen lailla syliin lepäämään

- Petri Laaksonen, Silloin, kun en itse jaksa-

11.Tämä sana on varma: Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää.12. Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan. Jos keillämme hänet, myös hän on kieltävä meidät. 13.Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. 2.Tim.2:11-13

Hey problem, I have a BIG GOD

Me ollaan nykyään totuttu siihen että kaikki tulee heti. Monesti itestä ainakin tunnistaa sellasen "mulle kaikki, heti nyt !! " Mutta kuinka vaikeeta onkaan kun tuntuu olevan elämässä paljon, ehkä jopa liikaa kaikenlaista, eikä asiat ratkeekaan kuin taikaiskusta.

On paljon mitä pitäis oppia itsestä ja paljon mitä pitäis sulatella. Ja joskus se Jumalan tahto ei ookkaan ratkasta kaikkee just sillä sekunnilla kun ite haluais. Mutta mulle itelle se on ainakin välillä tosi vaikeeta hyväksyä. Tuntuu että Jumala on kaukana eikä kuule. En nyt tarkoita sitä etteikö tunteilla olisi merkitystä, minulle itselleni ainakin on koska oon hyvin tunteikas ihminen ja totta kai tunteet on aina osa ihmisen elämää, ei kukaan pysty kieltään sitä miltä itsestä tuntuu. Mutta onneks Jumala sanoo Raamatussa ettei mun usko perustu siihen miltä musta tuntuu vaan Raamatussa on ne totuudet.

Ei se usko oo vaan siellä ajatuksissa saati tunteissa, mutta jossain vielä syvemmällä sussa.

Toi on yks lohduttavimmista asioista mitä mulle on sanottu, vaikka se onkin vaikea ymmärtää ja silleen. Musta myös tuntu eilen Raamattua lukiessa että Jumala halus sanoo mulle jotain. Mulla on nyt menossa siis mun loppukiri uuden vuoden lupauksen toteutuksessa, ja niille jotka eivät tätä lupausta tiedä niin lupasin siis viime vuonna uv-leirillä että luen vuoden 2011 aikana koko Raamatun kerran läpi. Mutta siis joo, eilen luin taas muutaman luvun ja kohdalleni osui tälläinen kohta

Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. 2.Kor.12:9

Minun armoni riittää sinulle. Kuinka ihanaa ? Kuinka lohduttavaa. Jumalan armo riittää meistä jokaiselle. Ja mun ei tarvii olla vahva, viisas ja rohkea ,täydellinen ja onnistua aina joka asiassa täydellisesti, olla aina vahva jne. Ei vaan Jumala sanoo mulle ja meille jokaiselle Minun armoni riittää sinulle.
Saan olla heikko ja voimaton, epäonnistunut koska Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. koska juuri heikkona olen voimakas (2.Kor.12:10)

you will catch me if I fall

how long have I
been in this storm
so overwhelmed by the ocean's shapeless form
water's getting harder to tread
with these waves crashing over my head

if I could just see you
everything will be alright
if I'd see you
the storminess will turn to light

and I will walk on water
and you will catch me if I fall
and I will get lost into your eyes
and everything will be alright
and everything will be alright

I know you didn't
bring me out here to drown
so why am I 10 feet under and upside down
barely surviving has become my purpose
cause I'm so used to living underneath the surface

if I could just see you
everything will be alright
if I see you
the storminess will turn to light

and I will walk on water
and you will catch me if I fall
and I will get lost into your eyes
and everything will be alright

and I will walk on water
you will catch me if I fall
and I will get lost into your eyes
and everything will be alright
I know everything is alright
everything's alright

Joskus musiikki on vaan enemmän kun omat sanat pään sisällä..

"Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. " ♥ -Jer.31:9

Aamukahvi ja ylistysmusa, muuta en tarvii <3

Vain rakkautesi parantaa

Isä, olen tullut tieni loppuun enkä eteenpäin jaksa jatkaa jos sä et voi käydä vierelläin.

Isä voiko viha peittää kaiken mitä rakastin, voiko valhe vääristää sen mistä taistelin ?

Missä askeleet on harhaan kulkeneet?

Isä nyt on ruumistani kaikki voimat kaikonneet ja silmistäni kyyneleetkin ehtyneet miksen päästä voi vain pois.

Sen kylmyys satuttaa,sen kirous viiltää . En sitä pimeää syleilemään jää.

Vain rakkautesi parantaa.♥

Hiljaisuudessa sut kuulen, ja tiedän että avun saan.

Ehkä yks parhaimmista gospelartisteista ainakin omasta mielestäni, oon muutaman kerran jopa päässyt kuulemaan livenä ja ah, en kyllä tiedä mitään parempaa. Levyhyllystäni löytyy tietysti Anton Laurilan levy ja suosittelen muillekkin sen hankkimista. Tässä siis video biisistä "Isä" ja sanoja kyseisestä kappaleesta.

God understands our prayers even when we can't find the words to say them. ~Author Unknown

I know God will not give me anything I can't handle. I just wish that He didn't trust me so much. ~Mother Teresa

“We need to find God, and he cannot be found in noise and restlessness. God is the friend of silence. See how nature - trees, flowers, grass- grows in silence; see the stars, the moon and the sun, how they move in silence... We need silence to be able to touch souls.” - Mother Teresa

God allows us to experience the low points of life in order to teach us lessons we could not learn in any other way. The way we learn those lessons is not to deny the feelings but to find the meanings underlying them.”
-Standley Lindquist

“Though our feelings come and go, God’s love for us does not.”
-C.S Lewis

You bring me hope, You're all i need

Mulla on ollut viikko, jonka lähes jokaisena päivänä, joku asia on mennyt enemmän tai vähemmän päin honkia. Toivottavasti ette koe tätä liian henkilökohtaisena ja rasittavana tilityksenä, mutta halusin sanoa asiat niinkuin ne on.
Siitä kumpusikin mieleeni ajatus jonka haluan jakaa. Osa ajatuksista on omiani ja osa jonkun muun , kun luette pidemmälle teille kyllä selviää kenen ajatuksia. Huomaan olevani välillä sellanen että kun tapahtuu tarpeeks paljon ikävää niin alan nähdä vaan niitä negatiivisia asioita mun ympärille , positiivisten sijaan. Poimin niitä asioita ympäriltäni ja todistelen itselleni että niitä on paljon enemmän kuin positiivisia asioita. Sitten tulee Jumala ja muistuttaa mua siitä että saan asua mukavassa kodissa, perheen kanssa, en kärsi nälästä, tai mistään muustakaan puutteesta, saan opiskella ja minulla on seurakuntayhteys ja ennen kaikkea usko, usko elävään Jumalaan.Niin silti huomaan tekeväni niin kerta toisensa jälkeen kun joudun näihin tilanteisiin.
Seuraava lainaus on puhutellut mua niin paljon että haluan jakaa sen
"Vaikka mä eilen olisin taivaassa niin tänään mä oon helvetissä ja toivotan itselleni kuolemaa kun kaikki on päin morjesta. Ja sitten mä katon ympärilleni ja kerään siitä kaikki mahdolliset negatiiviset asiat ja sitten vedän ison pitkän miinuksen päähän, "Elämä on miinusta." Sitten tulee Jumala ja vetää yhden pystysuoran viivan "plussaa!"
Toi on niin mua, niin just sitä mitä just yritin sanoo. Mutta tosiaan lausahdus ei ole minun vaan Riku Rinteen ja bongasin tv7 netti arkistosta.
Joka kerta kun Jumalan ja mun välille syntyy se yhteys rukouksessa, ylistäessä niin oli mulla miten iso miinus tahansa niin siitä tulee aina plussa.
Jotenki on niin valtavan hienoo tajuta toi joka kerta. Ja Jumala rakastaa mua silti. Vaikka oonki heikko ja epäonnistunut niin Jumala rakastaa mua ja meistä ihan ihan jokaista. Loppuun kohta Jobin kirjasta joka puhuttelee aina kun sen luen.

Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha. (Job.2:10)

ps. suosittelen lämpimästä katsomaan kyseisen jakson ja muitakin jaksoja, ite oon ainakin saanut niistä paljon :) osoite kyseiseen jaksoon on

http://tv7.fi/vod/player.html?id=12691

I feel so lost but what can I do?

My whole life waiting for the right time
To tell you how I feel.
Know I try to tell you that I need you.
Here I am without you.
I feel so lost but what can I do?
'Cause I know this love seems real
But I don't know how to feel.

We say goodbye in the pouring rain
And I break down as you walk away.
Stay, stay.
'Cause all my life I felt this way
But I could never find the words to say
Stay, stay.

Alright, everything is alright
Since you came along
And before you
I had nowhere to run to
Nothing to hold on to
I came so close to giving it up.
And I wonder if you know
How it feels to let you go?

You say goodbye in the pouring rain
And I break down as you walk away.
Stay, stay.
'Cause all my life I felt this way
But I could never find the words to say
Stay, stay.

So you change your mind
And say you're mine.
Don't leave tonight
Stay.

Say goodbye in the pouring rain
And I break down as you walk away.
Stay, stay.
'Cause all my life I felt this way
But I could never find the words to say
Stay, stay.

Stay with me, stay with me,
Stay with me, stay with me,
Stay, stay, stay, stay with me.



Ei, en ole rakastunut tai edes ihastunut kehenkään vaikka kappale ehkä antaa sellaisen kuvan. Mulle tää kappale puhuu lähinnä siitä miten paljon sattuu kun ihmiset jättää sut, häipyy sun viereltä, lähtee. Eikä ehkä palaa koskaan.

Haaste :)

Juhuhuu sain elämäni ekan haasteen Annilta :))!

Ideana siis on että kerron 7 randomia faktaa itsestäni.

1. Äöäöäää no ompas hankalaa keksiä tätä ekaa. No rakastan klassista musiikkia ihan kamalasti paljon :) Kuuntelen sitä monesti kun teen läksyjä, se auttaa keskittyyn eikä häiritte koska kuuntelen yleensä sellasta klassista missä ei oo sanoja. Rakastan kuunnella ja soittaa itse klassista musiikkia , ah <3 Seuraava on yksi kauneimmista ja rakkaimmista, haluaisin joskus oppia soittaan sen pianolla mutta saa nähdä jääkö vaan unelmaks.. :)

2. Rakastan tehdä käsitöitä. Ihan sama oliko kyseessä korujen teko,askartelu, kutominen ,neulominen , ompelu niin tykkään. Oon tosin tosi kriittinen omaa kädenjälkeeni kohtaan mutta tekeminen on silti aina kivaa :)

3. Mulla on ollu ties minkälaisia ammattihaaveita siitä mitä haluaisin olla isona ja just sillon ku ne on mulla olleet niin oon ollu tosi ehdoton että joo tää on se mitä haluan tehdä. Nykysin mulla ei oo minkäänlaista aavistusta siitä mitä haluaisin tehdä. Mutta se ei ollu tää random fakta vaan faktahan oli siis se että olin joskus ihan varma että haluan Sibelius Akatemiaan opiskelemaan kanttoriksi. Jossain vaiheessa tajusin että musta ei todennäkösesti oo siihen ja oon aikalailla hylännyt sen haaveen

4.Harrastan melontaa. Yllättävän harva itseasiassa tietää sen. Tykkään siitä kuitenkin kovasti :)

5. Tykkään tanssia vaikken olekkaan siinä kovin hyvä. Oon ennen harrastanu streettiä ja hip hop:ia mutta se on jäänyt jalkaongelmien takia ja sen takia että en oikein tykkää kropastai ja mua ahdistaa katsoa sitä peilistä. Myöskään mikään lanteiden keikuttaminen ei tuu luonnostaan juurikin edellisen faktan takia. Siks onki jännää että oon hurahtanu zumbaan, mutta toisaalta koen että se opettaa mulle vartalon käyttöö.

6. Rakastan hiusten pitämistä nutturalla ! Tykkään siitä ehkä vähän liikaakin koska nyt kun juurikin vähän reilu viikko sitten mun hiukset leikattiin niin on ollut outoa totutella pitämään niitä auki :D

7. Mietin pitkään että mitähän mä tähän keksisin mutta sitten se tuli mieleen. Monelle en tästä ole uskaltanut puhua mutta haaveilen pääseväni joskus lähetystyöhön. Tällä hetkellä unelmoin missionuorten opetuslapseuskoulusta mutta ainoastaan Luoja tietää toteutuuko se haave.

Haastan kaikki jotka jaksaa tehdä tän :DD

Rannesärkyä, väsymystä ja pakkaamistahan en oo vielä alottanukkaan + että läksyt on tekemättä :DD hyvin lähtee käyntiin juu ! mutta löysin ihan mielettömän biisin, kuunnelkaa ja vaikuttukaa, ite ainakin vaikutuin :)!

Iloitkaa ja riemuitkaa

Opettelen oleen kiitollinen Jumalalle pienistä jutuista, tässä muutamia

- hyvä musiikki, tällä hetkellä muunmuassa Britt Nicole :)

- ulkona on ihan uskomattoman kaunista, puut loistaa toinen toistaan upeammissa väreissä

- on aikaa avata monta muutakin kirjaa kuin vain koulukirjat, kuten Raamattu, Mal Fletcherin "tsekkaa vähän" tai Dutch Sheetsin "Esirukous"

-on aikaa kirjoittaa, tänne ja päiväkirjaan

- aikaa kutoa sukkaa

- joku on opettanut mulle miten se kantapääkin tehdään niin nyt voin harjoittaa kunnon sukkatehtailua ;)!

- löysin ehkä suloisimmat pikku kengät kirpputorilta (kuvaa ehkä myöhemmin)

- voitettiin mun parin kanssa ussan tunnilla tietovisassa

-ylihuomenna pääsee leireileen

Ja miljoona, miljoona muuta. Jokainen päivä ja jokainen asia on lahja Jumalalta, kuin siistiä ! On silti vaikeeta muistaaa niitä, saati muistaa kiittää niistä. Silti oon niistä ilonen ja tää on juttu missä oon yrittäny kunnostautua. Mulle paras tapa kiittää Jumalaa näistä upeista lahjoista ja siitä että se yksinkertasesti on vaan olemassa on ylistäminen <3 ai vitsit kaipaan kyllä päästä johonkin missä vois ylistää porukalla, se on niin niin ihanaa !! Tietysti myös rukoillessa tykkään kiittää mutta mulle myös ylistäminen , varsinki sillon ku se tehdään porukalla tai ihan vaan yksin on yksinkertasesti sitä kiitosta Jumalalle :)

"Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa." Saarn.7:14

"Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa." Psalmi.118:29

Beauty is God’s handwriting. ~ Charles Kingsley

Beauty is not in the face; beauty is a light in the heart. ~Kahlil Gibran


Eräs koulukaverini sanoi tänään osuvasti, kun ulkona satoi vettä ja kaikilla oli sellanen olo ettei oikein kukaan oo hehkeimmillään, että on aamuja jolloin peiliin katsoessa on silleen et no ei tää nyt niin pahalta näytä, en mä nyt niin kauheen ruma oo ja sitten sellatteita päiviä että eka reaktio kun katot peiliin on että hyi hitsi! (tämä oli siistitympi versio, en ihan viitsinyt suoraa lainausta laittaa koska en tykkää puhua niin rumasti :D). Ja tänään oli sellanen päivä, olin mielestäni ihan hirveen näkönen jo aamulla, eikä se yhtään parantunu päivän myötä. Se on muuten liian usein se ajatus mikä mullakin itsestäni on. En pysty oleen sinut oman kroppani kanssa, iho on huonossa kunnossa jne. Ja masentaa päivittäin katsoa ihmisiä ympärillä kun ne on niin kauniita ja niillä on niin upeat kropat.
Ja monesti masennun siitä että kun inhoan itseäni ja omaa kroppaani niin samalla koen halventavani Jumalan luomistyötä.Jumala on luonut mut ja rakastaa mua ja sanonut Raamatussa että olen täydellinen juuri tälläisenä ja arvokas siksi että Jumala on mut luonut. Tässäkin asiassa on vaikeaa olla antautumatta niille tunteille. Mutta se menee samalla tavalla kuin niin monessa muussakin että meidän tunteet sanoo omaa asiaansa ja Raamattu eri asiaa ja pitäis vaan osata sanoo niille tunteille että vaietkaa mutta se on tosi vaikeaa. Onneks voi silti aina rukoilla ja pyytää Jumalalta sitä että pystyis ja osais ja vois uskoa todeks sen mitä Raamattu sanoo.

"14.Minä olen ihme,suuri ihme ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen." Psalmi 139:14

Ei mulla muuta, tälläsiä ajatuksia tällä kertaa.

minkä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille

Haa, kerrankin tai no siis pitkästä aikaa mulla on jotain fiksua ja jotain omaa sanottavaa ! Mutta siis joo nyt ihan asiaan. Oon tänään pohtinut uskovana elämistä ihan arkielämässä, mulla se on koulumaailmassa mutta jollain toisella se voi olla vaikka työelämässä. Nyt en kuitenkaan aijo puhua siitä miten tärkeää on elää uskovana siinä eikkariporukassakin ja niitten koulukavereitten keskellä, vaikka sekin toki on tärkeää. Nyt puhun asiasta joka minua henkilökohtaisesti ehkä hieman ärsyttää.
Mulla on tässä jaksossa 2 kurssia uskontoa ja toisessa kurssissa mulla on sellainen ope joka tykkää heittää sellasta läppää että se ei aina tunnu kauheen mukavalta. Sama pätee mun kavereihin, ja välillä tuntuu että oon ainut ihminen ketä se loukkaa. Ei oo helppoo yrittää olla rohkeasti kristitty jos tietää saavansa osakseen naurua ja pilkkaa. Oon monesti miettinyt kun nykyaikana sanotaan aina että pitää olla suvaitsevainen ja pitää hyväksyä kaikki ihmiset niin miksi se monesti menee niin että se ei päde uskovaisten kohdalla. Tai siis onhan mullakin tunteet niinkuin myös sellaisella ihmisellä joka ei usko. Mikä ero siinä sitten on ? Enhän mäkään heitä inhottavaa läppää tai tahallani loukkaa sellasia ihmisiä jotka ei usko, sen takia että ne ei usko. Minkä takia muiden siis tarvitsee heittää läppää siitä mihin mä uskon.
Monesti ihan jokaisen ois hyvä kurkata sinne peiliin ja pohtia että mitähän sieltä suusta tuli päästettyä. Ja jos satut oleen sellanen ihminen että et usko niin voit silti aina kunnioittaa sellaista ihmistä joka uskoo. Kyllä mäkin kunnioitan ihmisiä jotka ei usko, koska mä en pidä itseäni yhtään sen parempana kuin ne on.

Kaikki, minkä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Tässä on laki ja profeetat. Matt.7:12 ..

Tää kohta on meistä ihan jokaisen hyvä muistaa. Tuskin meistä kukaan halua tulla pilkatuksi sen vuoksi mihin uskoo tai ei usko. Ja tän kirjotuksen tarkotus ei ollut olla mitenkään ilkeä tai mitään. Halusin vain tuoda esille ajatukseni siitä että se että tuskin kenestäkään on kivaa tulla pilkatuksi, ei minusta ainakaan. Mietitään siis meistä jokainen mitä sanotaan, ennen kuin sanotaan niin vältytään mielipahalta.

Anna usko oikea, usko joka kantaa huomiseen

Haluisin kirjottaa tänne joskus jotain asiaakin, jotain mun omia ajatuksia ja silleen mutta tiiättekö kun joskus elämässä on sellasia hetkiä ettei sanat riitä kuvaan niitä. Tai sit joku asia on vaan yksinkertasesti itelle niin kipee että siitä on helpompi kertoo kuvin tai lauluin tai ei ollenkaan. Soittelin äsken vielä pianoa ennenkun ajattelin suunnata nukkuun ja soittelin kappaletta nimeltä Valoa, Nuoren seurakunnan veisukirjasta ja haluan jakaa noi sanat koska ne kolahti.

Jumalani, anna valoa tähän sydämeni pimeyteen. Herra anna usko oikea, usko joka kantaa huomiseen,, usko joka kantaa huomiseen.

Jumalani, anna valoa tähän ajatusten pimeyteen. Herra anna toivo oikea, toivo joka kantaa huomiseen.

Jumalani, anna valoa, tähän maailmame pimeyteen. Anna meille rakkaus oikea, rakkaus joka kantaa huomiseen.

Mulla ei oo tähän oikein mitään muuta sanottavaa kun että onneks on Jumala missä roikkua kii. Tai ehkä tällä hetkellä se menee enemmänkin niin päin että ote on jo lipsahtanut mutta Jumala on silti kiinni mussa.

" 7.Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? 8. Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. 9. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa 10. sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädellläsi. 11. Vaikka sanoisin: Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon 12. sinulle ei pimeys ole pimeää vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. Psalmi 139:7-12 "

just wanna be found by You

I'm a little girl
And I'm just trying to figure out this funny world
It's so big
It's got me running around
I just wanna be found by You

"My grace is sufficient for you, for My power is made perfect in weakness."


So do not fear, for I am with you; do not be dismayed, for I am your God. I will strengthen you and help you; I will uphold you with my righteous right hand.

Teillä sentään on paikka minne lentää, minulla ei ole mitään

Oon kypsytelly ideaa tähän postaukseen jo muutaman päivän ajan. Hyvän omantunnon nimissä en oo kuitenkaan vielä toteuttanut ideaani ennenkuin nyt koska minun on pitänyt viettää aikaa rakkaan terveystiedon kirjani kanssa. Mutta nyt suhteemme on ohi ja olen luvannut etten koska siihen enää edes pitkällä tikulla :DD Oon kyllä niin kypsä lukemiseen ettei mitään rajaa. Ajattelin ihan vakavissani olla ens viikon tekemättä yhtään mitään, siis yhtikäs mitään. Mutta nyt turhan päiväisestä jaarittelusta postaukseni oikeaan aiheeseen.

Olin keskiviikkona katsomassa nukketeatteria. Joo älkää kysykö, tai no kysykää vaan voin selittää mutten tähän jaksa alkaa selittää. Ja sen nukketeatterin sen tarinan (se oli siis oikeasti joku klassikko satu)mitä ne esitti päähenkilö oli nukke nimeltä Liisa. Ja yksi juttu minkä tää Liisa "sanoi" (okei se ei sano yhtään mitään se on nukke.Mutta ymmärrätte ehkä toivottavasti pointtini.)oli kun se katseli etelään lentäviä muuttolintuja ja huusi niille "Hyvästi! Turvallista matkaa! Teillä sentään on paikka minne lentää, minulla ei ole mitään."

"Teillä sentään on paikka minne lentää, minulla ei ole mitään. Täysin kontekstista irrotettuna, mitenkään erityisemmin liittyvänä lausahduksena. Mutta puhutteli silti. Eikä sitä varmaan oltu edes tarkoitettu sillä tavalla, että se kuuluisi ajatella jotenkin vertauskuvallisesti ja hienosti. Mua toi lause kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan puhutteli. Miksi ? Siksi että se kuvaa hyvin sitä miltä musta tuntuu.

Hyvästi! Turvallista matkaa ! Teillä sentään on paikka minne lentää, minulla ei ole mitään.

(meinasin ensin avautua mutta,päätin etten sittenkään. Ehkä näin on parempi.)