1. Oi rakkain Jeesukseni, piinattu, verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen. Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin, nyt orjantappuralla pää pyhä kruunattiin. 2. Ah kuinka, Herra taivaan, säikähtyy sieluni, kun kärsimääsi vaivaan on syynä syntini. Kuoleman, synnin orja vain vihan ansaitsin. Ristisi tähden kurja sain armon kuitenkin. 3. Vie minut, Paimen hyvä, taas omaan laumaasi. Suo, armolähde syvä, kuin ennen lahjasi. Suloista taivaan mannaa soi Henkes sanastas. Vieläkin voimaa anna, oi Herra laupias.

4. Nyt kiitos haavoistasi, syntisten ystävä! On ristinkuolemasi minulle elämä. Suo voimaa loppuun asti sinua seuraamaan, sinussa luottavasti myös kerran kuolemaan. 5. Kun joutuu viime retki, oi Jeesus, vahvista. Tuo kova lähdön hetki armollas huojenna. Ja sieluni kun aivan jo nääntyy tuskassa, kirvoita alta vaivan vaivasi voimalla. 6. Suo ristinuhrin loistaa lohtuna pelkooni. Se ahdistuksen poistaa, tuo rauhan sieluuni. Vain katson kasvojasi, jään, Jeesus, turviisi. Näin sinun kuolemasi on minun voittoni.