torstai 27. joulukuuta 2012

Mä olen kyllästynyt niihin
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä, onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan,
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii.

Joku mua piteli siinä,
se oli niin kamalan vahva,
eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta,
suurempi vuoria, merta,
se sellaiseksi kasvoi mun päässä.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.

Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan ;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

En aio tuntea pelkoo,
vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi.
Mä aion antaa sen kuolla,
en enää anna sille tilaa hengittää,
mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.

Mä rakennan kotini yksin,
mä armahdan minäni yksin,
ja pakotan pitämään itseni koossa.
En ole se surkea rätti,
jonka sydän on imetty kuiviin,
en rakenna sille kotiini huonetta.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

Mä valitsin juosta,
koska luulin, etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseäni tuosta,
se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Kissan pöydälle nostaminen kannattaa.

Onko teillä koskaan ollut selvittämättömiä asioita toisen ihmisen kanssa ? Varmaan lähes kaikilla on ollut, ja jos ei vielä tähän elämänvaiheeseen mennessä niin joskus tulevaisuudessa melko varmasti. Kyseessä on voinut olla riita, joka on jäänyt selvittämättä. Tai on itse heittänyt jonkun sellaisen kommentin, joka jälkeenpäin on jäänyt mietityttämään, että loukkasinkohan nyt toista. Tai joku muu yllättävä tilanne, joku juttu päättyy tai loppuu, joku kaveri lakkaa pitämästä yhteyttä, ja jää vaivaamaan mistä on kyse. Teinkö minä jotain, olisinko voinut olla parempi kaveri/ystävä, olisiko ollut jotain, jonka minä olisin voinut tehdä paremmin, mikä minussa on vialla ?

Selvittämättömät asiat tärkeän ihmisen kanssa ovat varmaan aina aika arkoja ja kipeitä juttuja. Ne jäävät haamuiksi mieleen, ja kummittelevat juuri, kun luulet unohtaneesi ne. Joskus ne tilanteet johtuu meistä itsestä ja siitä, ettei olla ajateltu ennen kuin on puhuttu, tai on tehty puolin ja toisin hätiköityjä johtopäätöksiä, jotka ovat tilanteesta toiseen. Tai sitten se johtuu siitä toisesta, se vaan on nähnyt asiat eritavalla, ei välttämättä edes ole tarkoittanut pahaa, ei vaan olla päästy yhteiselle aaltopituudelle.

Ne asiat jää mietittyttämään. Ja ne voi ´vaivata tosi monella tavalla, tosi pitkään. Ne voi mutkistaa elämää tarpeettomasti. Siksi kannattaa nostaa kissa pöydälle, eli puhua asioista. Ottaa yhteyttä, soittaa tai kirjoittaa ja selvittää, missä mentiin vikaan. Pyytää anteeksi, tehdä sovinto tai mistä ikinä onkaan ollut kyse. Se on aina kannattavaa, ja kun sen on tehnyt, vaikka se vaatiikin nöyrtymistä, oman vajavaisuuden ja sen tunnustamista, että tekee virheitä, niin se kannattaa. Olo on paljon vapaampi ja helpottunut. Sitten sen asian voi pikku hiljaa jättää taakseen ja jatkaa elämää. Aika parantaa haavat ja on kevyempi jatkaa.

23 "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24 niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.
25 "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan.26 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Matt.5:23-26

Isä, me tehdään elämässä virheitä.  Me ei aina muisteta ajatella sitä, miltä toisesta tuntuu. Me riidellään turhia riitoja ja satutetaan toisiamme. Isä, paranne ne haavat, joita me ollaa toisillemme aiheutettu. Anna meidän muistaa, että sä et halua meidän tekevän toisillemme niin, vaan rakastavan toisiamme. Isä anna, että me osattais antaa toisillemme anteeksi. Anna, että me ei katkeroiduttais. Anna rohkeutta ottaa mieltä painavat asiat puheeksi, ja oo antamassa rauha levottomiin sydämiin. Paranna ajan kanssa meidän rikkinäiset sydämet.Amen

Tällaisia ajatuksia mielen päällä tänään! Toivottavasti joku teistä sai tästä jotain. Ja, en todellakaan pidä itseäni mitenkään parempana ihmisenä tai sano, että osaisin tämän, vaan tää teksti kumpusi juurikin omista viime aikaisista ajatuksista ja tuntemuksista ja siitä, mitä itse on saanut oppia. Samalla tätä nosta kissa pöydälle- ajatusta voi soveltaa myös kaikkiin muihin mieltä painaviin asioihin. Olo on monesti edes sadasosan verran helpompi jos saa jollekulle sanoa ne asiat jotka painaa mieltä.Tähänkin haluan rohkaista jokaista !

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Ajatus elämästä

Ompas mulla jälleen ollut pitkä postaustauko ! Sitä se ammattikorkeakouluopiskelu teettää, viime viikot on menneet lukien milloin mihinkin tenttiin ja tehden erinäisiä pieniä ja suuria tehtäviä. Ihan hullua, että jouluaattoon on 12 päivää! Eikä mulla oo tänä vuonna joulukalenteriakaan :(

Mulla on yksi pieni juttu, minkä haluan jakaa ! Meillä oli ihan loistava hartaus tuossa eilen ! Istuttiin siis tuoleilla ja meille sanottiin, että yhden tuolin alle on käyty teippaamassa viiden euron seteli, ja sitten kun annetaan lupa saisi tarkistaa, onko se siellä oman tuolin alla, ja jos on niin sen saisi pitää ! No kaikki oli tietysti ihan, että ohoh aikamoista ja kun lupa annettiin niin tarkisti innolla oman tuolinsa. Jonkin ajan kuluttua meille kuitenkin paljastettiin, ettei kenenkään tuolin alla ole teipattuna sitä viitosta. Aika yllättävää, eikö ?

Tämän tarkoituksena oli esimerkillä havainnollistaa, kuinka helposti me uskotaan valheita ja sitten toimitaan niitten valheitten mukaan. Niin kuin tuossa jutussa, se että jonkin tuolin alle oli teipattu viiden euron seteli oli se valhe, ja koska me uskottiin se valhe me alettiin heti etsiä, olisiko se oman tuolin alla, eli toimia sen valheen mukaan.

Jokainen voi pohtia, mitä tää itselle puhuu, mutta mä sovelsin tätä omaan elämääni seuraavasti.  Kun mua kiusattiin, se huononsi mun itsetuntoa, ja muutti paljon sitä, mitä ajattelen itsestäni, negatiiviseen suuntaan. Koska oon ajatellut, että oon niin huono ja ruma jne. oon alkanut toimia sen mukaan. Alkanut ajatella, etten voi tehdä joitain asioita tai liikkua paikoissa joissa mulla periaatteessa on oikeus liikkua ja olla rauhassa. Olen alkanut toimia sen valheen mukaisesti, ja toimin edelleen. Joka päivä on opettelua ja kulkemista kohti toivottavasti parempaa itsetuntoa ja positiviisia ajatuksia omasta itsestä "Minä osaan,pystyn ja voin.Minä kelpaan.!".

En tiedä, mikä se valhe teille on, voitte pohtia sitä sen kautta, mitä ajatuksia tää tarina herätti, ehkä samanlaisia, ehkä erilaisia. Pääasia on ettette usko sitä valhetta, koska se ei pidä paikkaansa ! Tuli se sitten itsestä se ajatus, tai toisilta ihmisiltä niin se ei pidä paikkaansa !
Rakastan viljellä tätä mulle lausahdettua lausetta, mutta musta se vaan tiivistää kaiken super hyvin: " Kun itsetuntonsa rakentaa Raamatun varaan, eikä sen varaan, mitä toiset ihmiset susta sanoo tai ajattelee, siitä itsetunnosta tulee sellainen, ettei sitä mikään voi horjuttaa."
Helpommin sanottu, kuin tehty ? Ehkä niinkin, mutta tätä kohti kannattaa pyrkiä!



Siunattua loppuviikkoa ja joulun aikaa jokaiselle !