Täällä taas. Tuntuu että mulla ei oo oikein viime aikoina ollu mitään hirveen fiksua sanottavaa, enkä jaksa täyttää tätä millään hömpällä niin eipä ole tullut kirjoiteltua. Muutama postaus sitten puhuin siitä, kuinka ajattelen että pitäisi olla hieman parempi, kauniimpi, fiksumpi ja niin edelleen. Se on asia joka on pyörinyt mielessä edelleen ja ollut rukouksissakin. Viimeksi tänään, kun kävin läpi juuri saamiani ylppärikuvia. Jokaisesta kuvasta jossa esiinnyin löytyi jotain valitettavaa; höntti-ilme, kaksoisleuka,ruma käsi, oudot silmät. Oon aina inhonnu sitä että mua kuvataan koska ihan hurjan harvoin oon lopputulokseen kovin tyytyväinen. Yleensä menee niin että näytän aina itestäni ihan järkyttävältä.. Kovasti toivon että Jumala vois opettaa mua arvostaan itseäni ja tykkään siitä mikä katsoo mua peilistä takaisin.. Tällä hetkellä se tuntuu vaikeelta ja samalla musta tuntuu että tavallaan loukkaan Jumalaa kun en tee mitään muuta kuin arvostelen sen luomusta

Cause you're all I want, you're all I need

Elämää.


Aurinkoisia kesäpäiviä.


Ystäviä.


Rakkautta.


Iloa.


Jumala.


Kiitollisuus.


Rauhattomuus.


Turhautuminen.


Rauha.





Find me here, and speak to me
I want to feel you, I need to hear you
You are the light that's leading me to the place
Where I find peace again
You are the strength that keeps me walking
You are the hope that keeps me trusting
You are the life to my soul
You are my purpose
You're everything

Just a little bit better ?

Viime aikoina tapahtuneet asiat omassa elämässäni ovat herättäneet minut pohtimaan omia ajatus mallejani. Tässä taustalla kirjoittaessani soi Maria Menan kappale Just a little bit. Vapaasti suomennettuna se on Vain vähän. Huomaan usein itse ajattelevani hieman tuolla tavoin; jos olisin edes vain vähän kauniimpi, taitavampi,viisaampi, sosiaalisempi,parempi jne. niin sitten minusta olisi siihen,tähän ja tuohon hommaan ja sitten saisin sitä ja tätä.

Mikä järki tässä ajattelutavassa on ? Vastaus: ei mikään.

Mulle kiusaaminen joka alkoi ala-asteen lopulla, kesti koko yläasteen ja jatkui vielä vähän matkaa lukio aikaani romutti itsetuntoni täysin. Nämä kokemukset ovat rohkaisseet minua ajattelemaan lisää tällä tavalla, jos olisin sitä ja tätä ja parempi ja mitä ikinä niin olisin tyytyväinen.

Miksi en voi riittää tälläisenä ? Sitä olen usein pohtinut. Vasta viime aikoina olen tajunnut että mähän riitän. Jumala rakastaa mua ja riitän Jumalalle juuri tälläisenä. Mun ei tarvitse osata mitään lisää tai olla fiksumpi tai kauniimpi, että kelpaisin. Mä saan riittää. Ja tiiättekö, oon tajunnu että mun ei tarvitse haalia ympärilleni ihmisiä jotka ei mua rakasta eikä mun tarvitse välittää niistä ihmisistä jotka sanoo etten riitä ja oon huono. Tänään tajusin miten ihanaa ja vapauttavaa oli tanssia keskellä tän meidän kylän keskustaa ja oikeesti nauttia siitä. Ei tarvinnut miettiä että mun pitäis olla hoikempi ja kauniimpi ja taitavampi että voisin tehdä tätä. Ei, vaan mä sain tehdä sitä ja ne ihmiset siinä keiden kanssa tanssin, tiesin ettei ne tuomitse vaan tiesin että ne oli ilosia siitä että mä olin tullu sinne. Ja mua ei pätkääkään kiiinnostanu vaikka siinä ois ollu mun kiusaajia. Ihan sama, mulla on oikeus. Mulla on oikeus elää ja nauttia elämästä ja tehdä kivoja juttuja muuallakin kuin kotona. Mä en tarvitse siihen lupaa yhdeltäkään kiusaajalta.

Tämän ajatusmaailman omaavana, olen myös aina ajatellut etten ole tarpeeksi kaunis jne. seurustellakseni. Mutta kas kummaa, onhan tässä sitäkin tullut tehtyä jo jonkin aikaa :) On ihminen joka rakastaa mua ja josta olen kaunis ja jolle saan riittää :) Eikä pidä unohtaa kaikkia ihania, rakkaita ihmisiä ympärilläni jotka saatte mut tuntemaan itseni arvokkaaksi. Muistakaa että tekin olette hurjan arvokkaita ja rakkaita <3

Kirjoitukseni ajatus ? Se, että me jokainen saadaan riittää juuri sellaisina kuin olemme ei ainoastaan Jumalalle, vaan myös meidän läheisille. Sitä on itse ehkä vaikea joskus nähdä mutta niin se on :)

Kuulumiskierros

Kuulumiskierros, eli suomeksi en osaa olla kirjoittamatta niin kerron mitä mulle kuuluu :)

Kuuluu siivoamista, ylläri sinänsä kun on noi lakkiaiset tosiaan huomenna ! No mutta, korvistahan tää alkaa jo pikku hiljaa tulla, mutta toisaalta lopputulos on sen väärti ja eipähän hetkeen tartte siivota, eiks nii ?

Diakiin ja Humakiin tuli valintakoekutsut ens viikoks, kaks päivää kuluu siis siellä (toivottavasti ei vaaranna mun isostelu-keissiä :(  ) Ihan semi innoissani oon, ainakin tosta Diakista, kun sinne kovasti tahtoisin päästä.

Ajatukset on hyrränneet myös sen parissa miten saisin kerättyä rahaa Austraalia-unelmaa varten. Oon keksiny mitä mielenkiintosempia ideoita, kaikki niistä ei tosin ehkää oo ihan realistisia mutta ainakin hauskoja ! :) Oon muunmuassa pohtinut sitä, että menee jonnekkin vähän kauemmaks kun tampereelle ja pistää pienet katusoitot pystyyn :D ( älkää naurako, tiedän kuulkaa kokemuksesta takavuosilta kun olin nuori  :''D että sillä kyllä voi tienata ihan kivasti ( tosin en oo enää pieni ja söpö niin se voi kyllä vaikuttaa) ). Onneks porukat on tarjonneet erilaisia hommia joista ne suostuu maksaan, kuten vintin siivoomista ja mummulan siivoomista, ja hei, rahaahan se pienikin raha on :) Onneks en oo myöskään käyttäny mun rippilahja rahoja kun en aikoinaan keksiny niille mitään fiksua käyttötapaa ja mua ois ahdistanu shopata koko summan edestä niin hyvä että säästin :)

Kuuluu hyvää musiikkia :) on tullu kuunneltua muunmuassa Katajaista Kansaa ja Anton Laurilan uusinta levyä, johon olen syvästi rakastunut :)

Kohta mulla on edessä vähän lisää siivoomista, pitäis vaan motivoida itsensä nousemaan tästä koneen äärestä ja siirtymään töiden pariin. Sit pitäis leivoskella ja illalla kutsuu lakkiaisharjoitukset. Taitaa tuleva ilta mennä enemmän noita lakkiaisvalmisteluja hoidellessa kuin kavereitten kanssa iltanuotiolla istuen. No, kerrankin näin päin.

Huomenna voin sitten painaa päähäni väärin kirjaillun yo-lakkini :'') (ei tähän voi oikein suhtautua mitenkään muuten kuin huumorilla, muuten saattais ehkä jopa itkettää..) Ehkä mä tästä siirryn niitten hommien pariin mitkä pitää tehdä, ja kirjoittelen joku päivä kun on paremmin aikaa ja fiksumpaa sanottavaa :)

ps. sunnuntaina kannattaa mennä kirkkoon ja suunnata sen jälkeen kirkkokahveille t: nuorten lähetyspiiri ;)